Lauri Herranen annostelee hoitokoti Neulansilmän asukkaiden päivän lääkkeet valmiiksi. Kuva: Sirpa Päivinen
Hoitokodin tuki ja turva
Lähihoitajaksi opiskeleva Lauri Herranen työskentelee seurakuntayhtymän erityisdiakoniatyön kesätyöntekijänä hoitokoti Neulansilmässä.
7.30 Saavun työpaikalleni Myllypuroon. Aloitan päiväni tutustumalla eilisen päiväraporttiin. Katson kalenterista, onko työpäivässä jotakin erikoista huomioitavaa.
8.00 Vuorossa on aamupala, jonka aina joku hoitokodissa asuvista miehistä valmistaa. Sama henkilö myös siunaa aterian. Aamupalan yhteydessä jaan asukkaille lääkkeet.
8.30 Aamuhartauden aiheena on psalmi 91. Psalmissa puhutaan siitä, kuinka siunaavaa meidän on lähteä alkavaan päivään uskossa taivaallisen isämme huolenpitoon ja rakkauteen. Hartauden jälkeen käymme läpi päivään liittyviä asioita. Ne koskevat lähinnä sitä, millaisia menoja Neulansilmän asukkailla on tänään. On tärkeää tietää, keitä on paikalla, ja milloin kukin kotiutuu lääkäri- tai muilta asioiltaan.
10.00 Kirjaan päiväraporttiin tietooni tulleet asukkaiden menot. Lisäksi hoidan heidän puolestaan erityyppisiä virastoissa ja muussa elämänmenossa tarvittavia papereita.
10.30 Hoitokodin keittiöön tuodaan päivän lounas. Tämänviikkoinen keittiömies kattaa pöydän valmiiksi ruokailuun, joka on tällä kertaa vähän etuajassa eli kello 11.00. On myös aika jakaa miehille päivälääkkeet.
12.00 Vetäydyn lääkehuoneeseen tarkastamaan, mikä on dosettien, lääkeannostelijakiekkojen, tilanne. Totean, että pari kappaletta on tyhjänä, joten otan lääkekortit ja lääkkeet sekä täytän dosetit. Täytän myös seuraavan päivän annosmukit, jotta seuraavan työntekijän on helppo aloittaa oma työvuoronsa.
13.00 Iltapäivä kuluu nopeasti hoitokodin miesten kanssa keskustellessa. Puhumme kunkin elämäntilanteesta, kuten lääkityksen tarpeesta ja mahdollisuudesta vähentää sitä. Osa keskusteluista koskee heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan, miten pitkään he jatkavat asumista hoitokodissa. Ja tietysti on puhetta myös lomanvietosta.
15.00 Päiväni päättyy kaupungilta palanneiden asukkaiden kirjaamiseen. Nyt, kun kesätyötäni on enää päivä jäljellä, mietin, kuinka hienoja miehiä täällä on. He ovat tehneet työni todella helpoksi. On ollut kiva käydä yhdessä retkillä ja jakaa erilaisia kokemuksia. Minusta on ollut hienoa osallistua päihde- ja mielenterveysongelmaisten miesten arkeen. Olemme menneet yhdessä eteenpäin, päivä kerrallaan.
Jaa tämä artikkeli: