Huipulla. Toni Piispanen kilpailee Lontoon paralympialaisissa 100 metrin pyörätuolikelauksessa tavoitteenaan kultamitali. Vauhdikkaita viimeistelyharjoituksia hän teki Esport Ratiopharm Arenalla Espoossa.
Huippu-urheilijat arvostavat kisapappia
Kisapapilla on tärkeä rooli Suomen paralympiajoukkueessa.
Teksti Juhana Unkuri
Kuva Jani Laukkanen
Päätehtävä on urheilijoiden tukeminen.
– Olennaista on olla käytettävissä, mutta ei tyrkyttämässä. Joukkueen kanssa elämisessä ja olemisessa on osattava lukea tilannetta. Työtehtävät nousevat joukkueen toiveista ja tarpeista. Kisapapin työtä ei voi tehdä niin, että itsellä olisi jokin agenda, pohtii Silfverhuth, jolle Lontoon paralympialaiset ovat kuudennet arvokisat.
Paralympiakomitean vt. pääsihteeri Arto Ahola on nähnyt vuosien mittaan kisapapin toimintaa monista eri tehtävistä käsin.
– Kisapappi on samaan aikaan joukkueen sisällä ja positiivisella tavalla joukkueen ulkopuolella. Hän on neutraali kuuntelija. Moni urheilija on kehunut kisapapin roolia. Hän on erittäin arvostettu henkilö joukkueessa, Ahola määrittelee.
Aholan mukaan jo kisapappi-nimike herättää luottamusta.
– Papin kanssa voi jutella asiasta kuin asiasta. Urheilijan ei tarvitse pelätä, että tieto leviää tai sen perusteella otettaisiin kantaa johonkin valmennukselliseen tai urheilusuoritukselliseen asiaan. Papin kanssa juteltaessa ihminen puhuu ihmiselle.
Joidenkin uusien urheilijoiden keskuudessa papin mukanaolo saattaa herättää kysymyksiä.
– Aiemmin mukana olleet tapaavat avata heille papin roolia. He kertovat, että kisapappi on tärkeä osa joukkuetta.
Lontoossa kilpaileva pyörätuolikelaaja Toni Piispanen kokee kisapapin roolin erittäin tärkeäksi.
– Olemme huippu-urheilijoita ja satsaamme urheiluun käsittämättömän paljon. Kauden pääkilpailuissa pettymyksen ja onnistumisen tunteet ovat niin voimakkaita, ettei niitä huippu-urheilun ulkopuolella oleva välttämättä käsitä. Kisapappi on puolueeton ihminen, jonka kanssa keskusteltaessa ei ole jännitteitä mihinkään suuntaan.
Kisapappi osaa suhteuttaa asioita.
– Jos menee älyttömän hyvin, kisapappi osaa iloita urheilijan ja koko joukkueen puolesta, mutta pitää samalla urheilijan kiinni arjessa. Totaalisen epäonnistumisen kohdatessa kisapappi voi auttaa ymmärtämään, ettei maailma kaadu, vaikka suoritus menikin penkin alle.
Piispanen määrittelee kisapapin tiimipeluriksi.
– Hän pitää positiivisella tavalla yllä koko kisajoukkueen sosiaalista ryhmädynamiikkaa. Joukkueessa on huipulla olevia tai sinne tähtääviä urheilijoita. Joskus asiat voivat kärjistyä ja urheilusuoritukset voivat kärsiä. Kisapappi osaa keskustella niin yksilöiden kuin koko joukkueen kanssa ja saada asiat kuntoon.
Piispasen mukaan papin mukanaolo tuo laaja-alaisuutta.
– Valmentajan kanssa voi jutella urheilusuorituksesta ja tekniikasta. Urheilupsykologi auttaa urheilijaa tekemään mahdollisimman hyvän suorituksen. Papin kanssa voi keskustella elämän isoista ja pienistä kysymyksistä.
Suomen evankelisluterilainen kirkko on ollut pitkään mukana huippu-urheilutoiminnassa. Vammattomien puolella Göran Hellberg aloitti osa-aikaisen kisapappityönsä vuoden 1972 kesäolympialaisissa. Hänen tehtäviään on jatkanut Leena Huovinen . Vammaisurheilussa kisapappitoimintaa on ollut vuodesta 1996, jolloin Mauri Vihko oli mukana kesäparalympialaisissa. Olli-Pekka Silfverhuth on toiminut osa-aikaisena kisapappina vuodesta 2004 lähtien.
Silfverhuth sanoo saaneensa urheilijoilta pääosin myönteistä palautetta.
– He kertovat arvostavansa sitä, että joukkueessa on neutraalimpi henkilö, joka ei katso urheilijaa niinkään suorituksen kautta. Papin kanssa voi ottaa puheeksi asioita, joista ei välttämättä halua jutella muiden joukkueen jäsenten kanssa.
Tampereen Pirkkalan seurakunnan kirkkoherrana toimiva Silfverhuth on työskennellyt aiemmin muun muassa merimiespappina.
– Kisapapin ja merimiespapin työssä on paljon samaa. Molemmissa ollaan sellaisten ihmisten vierellä, jotka ovat työnsä takia maailmalla, Silfverhuth sanoo.
Kisapappi järjestää arvokisoissa myös hartaushetkiä.
– Niitä on kisoissa sitä mukaa kuin joukkue toivoo. Ja aina niitä on toivottu.
Toni Piispanen kuvailee Olli-Pekka Silfverhuthia tavalliseksi ja rennoksi kaveriksi.
– Ehkä hän on lähinnä nuorisopapin tyylinen. Ihan tulevat rippileiriajat mieleen.
Lontoon paralympialaiset alkavat tänään ja jatkuvat 9. syyskuuta saakka.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paralympiavoittaja Toni Piispasen vauhti ei hyydy, ja nyt hän valaa uskoa siihen, että kaikki on mahdollista
AjankohtaistaKävele naiselle ammatti -tapahtumassa myös kelataan niiden naisten puolesta, jotka tarvitsevat apua.