Huonot lait on tehty muutettaviksi
Kansalaistottelematon. Lain ja moraalin suhteesta on keskusteltu Suomessa vilkkaasti sen jälkeen, kun aktivisti Sini Saarela vangittiin Venäjällä viime syyskuussa.

Kansalaistottelematon. Lain ja moraalin suhteesta on keskusteltu Suomessa vilkkaasti sen jälkeen, kun aktivisti Sini Saarela vangittiin Venäjällä viime syyskuussa.

Huonot lait on tehty muutettaviksi

Saako lakia rikkoa, jos se on ristiriidassa oman moraalin kanssa? Siitä keskusteltiin viime viikolla Tuomiokirkon kryptassa.

Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Denis Sinyakov / Lehtikuva

Kevään ensimmäisessä Maan suola -illan otsikkona oli Pyhä laki?. Keskustelemassa olivat Greenpeacen vt. ohjelmajohtaja Sini Harkki, oikeushistorian professori Jukka Kekkonen sekä vuoden 2013 pakolaisnainen Mi Mi Po Hti.

– Jos otsikon kysymykseen haluaa vastata yhdellä sanalla, vastaan ei, Harkki sanoi avauspuheenvuorossaan.

Hän huomautti, ettei laki ei ole sama asia kuin oikeus tai moraali, ja että on olemassa sekä oikeudenmukaisia että epäoikeudenmukaisia lakeja.

Martin Luther King, joka oli yksi kansalaistottelemattomuuden edelläkävijöistä, sanoi, että jos lait ovat epäoikeudenmukaisia, ihmisellä on moraalinen velvoite olla noudattamatta niitä.

– Lait on tehty muutettaviksi. Jos lait eivät muuttuisi, meillä olisi edelleen hyvin epäoikeudenmukaisia yhteiskuntarakenteita ja niin tietysti onkin eri puolilla maailmaa.

Harkki halusi tehdä eron anarkismin tai mellakoinnin ja Greenpeacen harjoittaman kansalaistottelemattomuuden välille. Greenpeacen toiminta on Harkin mukaan väki- ja ilkivallatonta, mielenosoittajat toimivat omilla kasvoillaan ja ovat valmiita ottamaan vastaan toiminnan lailliset seuraukset.

– Mutta totta kai, jos syytteet ovat absurdeja, puolustaudumme niitä vastaan, hän sanoi viitaten Greenpeace-aktivisti Sini Saarelan Venäjällä saamiin syytteisiin.

Lain pyhyydestä ja pysyvyydestä sanoutui irti myös Jukka Kekkonen. Hän huomautti lakien olevan ihmisten tekemiä ja usein poliittisten kompromissien tuloksia. Kekkosen mukaan ihanteellisesti toimivassa yhteiskunnassa ei tarvita kansalaistottelemattomuutta. Siksi kansalaistottelemattomuus on aina merkki demokraattisen oikeusvaltion epäonnistumisesta.

– Lakia rikotaan, kun koetaan, ettei muita keinoja ole tarjolla.

Burmasta Suomeen 2000-luvun alussa tullut Mi Mi Po Hti kehui suomalaista oikeusjärjestelmää sen tasapuolisuudesta.

– Suomessa on sama laki suomalaiselle ja pakolaiselle. Se on mielestäni maailman paras laki.

Ylen alkuvuodesta julkaisemassa arvokyselyssä valtaosa suomalaisista ilmoitti suhtautuvansa kielteisesti kansalaistottelemattomuuteen. Kyselyssä piti arvioida väittämää ”lakia voi rikkoa, jos oma moraali ja laki ovat ristiriidassa”. Kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti olevansa täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa.

Sekä Sini Harkki ja Jukka Kekkonen moittivat kysymyksenasettelua liian yleisluontoiseksi, mutta totesivat tuloksen kuvaavan silti suomalaisten yleistä asennoitumista kansalaistottelemattomuuteen.

– Olisin itsekin vastannut ei, Harkki sanoi.

Lain rikkomisesta moraalin nimissä ei voi tehdä Sini Harkin mielestä sääntöä. Kansalaistottelemattomuus sopii ainoastaan poikkeustilanteisiin. Hän kertoi Greenpeacen pohjaavan päätöksensä oikeuttamisperiaatteeseen. Lakia voidaan rikkoa suuremman vahingon, kuten ilmastonmuutoksen, estämiseksi.

Suomalaisten kielteisestä asenteesta huolimatta Harkki arvioi, että Greenpeacen viime syyskuisesta mielenosoituksesta Petsoranmerellä on ollut hyötyä.

– Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa arktisista alueista on keskusteltu paljon. Suomi on vähän erikoistapaus.

Maan suola -keskustelusarja jatkuu kryptassa kevään ajan. Seuraava keskustelu käydään keskiviikkona 12.2. klo 17.30 urheilun ihmiskuvasta otsikolla Täydellinen ihminen?

Jaa tämä artikkeli: