Hurmuria ohjaamassa
Kun ei enää itse pääse sankariksi, on aika ohjata heitä.
Teatteritaiteen moniottelija Taneli Mäkelä on kulkenut viime viikkoina töissä Vantaalla. Määränpäänä on ollut Teatteri Vantaa Tikkurilassa ja pestinä perjantaina 5.10. ensi-iltansa saaneen näytelmän Gabriel, tule takaisin ohjaaminen.
— Pääsin aloittamaan työn puolivalmiista pöydästä. Hanke oli olemassa, näytelmä ja näyttelijät valittuna. En olisi itse voinut valita paremmin. Näyttelijän vaihtumisen takia pääsin lisäksi vaikuttamaan siihen, että Mikko Rantanivasta tuli Gabriel.
Televisiosta tuttu Mäkelä — Kotikadun Arto Maasalmi ja Helppo elämä -sarjan Erkki ”Eki” Julkunen— on ohjannut ennenkin.
— Aika paljon olen ohjannut tv:n puolella, samoin teatterikorkeakoulun oppilastöitä. Lisäksi minulla on menossa viides vuosi musiikkiteatteria Uudessa Iloisessa Teatterissa UIT:ssä.
— On aika luonnollista, että jossain vaiheessa uraa näyttelijälle tulee uteliaisuus ja halu kokeilla ja katsoa työtä toisesta näkökulmasta. Esityksen valmistaminen on ryhmätyötä, kaikilla on näkemyksiä. Ajattelen, että ohjaajakokemuksesta voi olla hyötyä myös näyttelijäntyössä.
Satunnaisia laulukeikkoja
Ohjaustöistään huolimatta Taneli Mäkelä sanoo, ettei ole ryhtynyt ohjaajaksi.
— Näyttelijäntyö on ammatti, josta uskon vähän tietäväni, hän sanoo.
Samalla Mäkelä harmittelee, että tv-roolit vääristävät helposti työn kokonaiskuvaa. Julkisuuden taakse peittyvät näyttelijän muut työt teatterissa tai jopa elokuvissa.
Mäkelä on jossain vaiheessa keikkaillut päätyökseen laulajana.
— Lauloin alusta asti vanhempaa kotimaista iskelmämusiikkia, myös tangoja. Syystä, jota en tiedä, minut miellettiin tangolaulajaksi, vaikka lauloin yhtä lailla valsseja, fokseja ja slovareita.
Yhäkin Mäkelä kertoo keikkailevansa. Mutta vain sen verran, että keikalle on kiva lähteä.
Ikää yli 50 vuotta
Taneli Mäkelä ei halua ruveta asettelemaan töitään tärkeysjärjestykseen. Sen sijaan hän on valmis luettelemaan itseensä vaikuttaneita ihmisiä.
— Ryhmäteatteri on ollut minulle merkittävä työympäristö. Neil Hardwickin kanssa olen tehnyt muutaman tärkeän työn. Niin ikään yhteistyö elokuvaohjaaja Pekka Parikka -vainaan ja kirjailija Antti Tuurin kanssa on jäänyt mieleen.
Mäkelä esitti eteläpohjalaisen Hakalan suvun miehiä Parikan ja Tuurin 1980-luvulla valmistuneissa elokuvissa Pohjanmaa ja Talvisota. Mäkelä on näytellyt monissa muissakin elokuvissa, mutta vuosien mittaan elokuvaroolit ovat harvenneet.
— Se, että ikää on tullut lisää, vaikuttaa. Kun ikää on yli 50 vuotta, ovat isot sankariroolit takanapäin. Voi päästä sankarin isäksi tai isoisäksi.
—Toisaalta sekin vaikuttaa, että elokuvia tehdään kesällä. Olen viimeiset 15 vuotta pyhittänyt kesät lomalle ja perheelle. En jaksa tehdä töitä ympäri vuoden. Tämän asian pystyn pistämään tärkeysjärjestykseen.
Nykypäivän gabrielit
Mika Waltarin näytelmä Gabriel, tule takaisin valmistui vuonna 1945. Kirjailija nimitti näytelmäänsä sydämettömäksi komediaksi.
— Vaikka näytelmässä on farssinkin aineksia, sillä on myös vakava puolensa. Se voi herättää tunteita laidasta laitaan.
Kapteeniksi tai johtajaksi itseään nimittävä Gabriel kertoo suunnitelmistaan ostaa milloin kartano, milloin tehdas. Puheillaan ja eleillään hän hurmaa naisia.
Näytelmän aihe on ajaton: keski-ikään ehtineitä sisaruksia Ulriikaa ja Kristiinaa vaivaa rakkauden kaipuu ja hyväksytyksi tulemisen tarve.
— Näytelmällä on ajallinen yhteys tunnettuun naistenhurmaajaan Ruben Auervaaraan. Ehkäpä hän otti Gabrielin esikuvakseen tai päinvastoin. Molemmissa on vähintäänkin psykopaattisia piirteitä.
Kun Auervaaralta kyseltiin aikoinaan, miksi hän toimi niin kuin toimi, hän kertoi nauttivansa vaaran tunteesta, veitsen terällä olemisesta.
— Itsekkyys, narsistiset piirteet, oman edun tavoittelu ja röyhkeys nostavat päätään nykyäänkin. Isot pomot pitävät kiinni optioistaan, eivätkä tunne sääliä irtisanottuja kohtaan.
Gabriel, tule takaisin 13.12. asti Silkkisalissa. Lisätietoja www.teatterivantaa.fi.
Jaa tämä artikkeli: