null Huvilakaupungin hautausmaa

Lepohetki. Kulosaaren hautausmaa houkuttelee viipymään.

Lepohetki. Kulosaaren hautausmaa houkuttelee viipymään.

Huvilakaupungin hautausmaa

Leposaarella luonto ja arkkitehtuuri kohtaavat.

Teksti Tuija Pyhäranta
Kuva Anna Dammert

Kulosaaren metroaseman lähistöltä alkaa tie. Se on siirtymäalue, jota pitkin kävellessä ympäröivä kaupunki vaihtuu ensin kaislikoksi, sitten mereksi ja lopulta puistomaisemaan.

Tien päässä on Kulosaaren hautausmaa, tuttavallisemmin Leposaari. Hautausmaa perustettiin vuonna 1925 osaksi itsenäistä Kulosaaren huvilakaupunkia. Myöhemmin Kulosaari on liittynyt Helsinkiin, ja nykyään tunnelmallinen hautausmaa kuuluu Herttoniemen seurakunnalle.

Helsingin pienimmän hautausmaan portin takaa aukeaa maisema, joka on helppo kuvitella vuosikymmenten taakse osaksi huvilakaupunkia.

Keskikäytävä vie kohti suloista kahdeksankulmaista kappelia, ja erilaiset pensas- ja kukkaistutukset koristavat näkymää. Hauskasti risteilevät polut muodostavat puolikaaria, ympyröitä ja suorakulmioita. Kaavan on suunnitellut arkkitehti Armas Lindgren.

Saaren laitamilla kasvavat koivut, männyt ja pihlajat tarjoavat näkösuojan ja eristävät saaren muusta kaupungista. Kappelin taakse on kuitenkin jätetty avoin kaistale, jolta aukeaa kaunis merimaisema. Ihailijoita varten rantaan on istutettu merelle päin katsova penkki.

Vanhimmat Leposaaren haudoista ovat 1920-luvulta, mutta uusimmat vasta viime vuosilta. On mahtava kivipaasi, pieni valkoinen puuristi, yksinkertainen jo vähän sammaloitunut hautakivi sekä koristeellinen patsas. Täällä lepäävät ainakin hovioikeuden neuvoksetar, diakonissa ja tekniikan ylioppilas.

Portin vasemmalla puolella on sankarihauta-alue. Muistolaatat kertovat, missä vainaja on kaatunut, ja jokaisen kiven takana kasvaa verenpisara.

Kappelin vasemmalla puolella on muistomerkki, jonka luona myös muualle haudattujen omaiset voivat muistella rakkaitaan. Sieltä kohti taivasta kohoaa kulosaarelaisen kuvanveistäjä Ben Renvallin suunnittelema lintuparvi.

Jaa tämä artikkeli: