Hyönteisyrittäjä syö jauhomatoleipää
Kuva: Jani Laukkanen

Hyönteisyrittäjä syö jauhomatoleipää

Viisi vuotta sitten, bussipysäkillä Kambodžassa, elintarvikemikrobiologian opiskelija Santtu Vekkeli söi öljyssä paistettuja sirkkoja.

– Ne olivat yllättävän hyviä, huomasi Vekkeli, nyt 27.

Hän on viime vuodet matkustanut ympäri maailmaa ja työskennellyt tutkimusapulaisena muun muassa USA:ssa ja Singaporessa. USA:ssa hän törmäsi hyönteistaloudesta tehtyyn tutkimukseen ja hätkähti. Hyönteisiä käyttää ruokanaan pari miljardia ihmistä!

– Kaikki suunnitelmani muuttuivat. Vuosi sitten ryhdyin hyönteisyrittäjäksi ja olen ostanut talon Kouvolasta. Tutkin ja kehitän menetelmiä ja laitteita, joilla hyönteisistä voidaan tuottaa elintarvikkeita suuressa mitassa.

Kouvolassa on kosolti tyhjiä, puoli-ilmaisia teollisuushalleja, missä kasvattaa sirkkoja ja jauhomatoja ja testata eri rehuvaihtoehtoja niille: nurmi- tai lehtisilppua, sahajauhoa, puuhaketta.

– Jättiharppausten tekeminen tuotantoteknologiassa on helppoa, koska mitään teknologiaa ei vielä ole, Vekkeli hymyilee leveääkin leveämmin.

Vaikka ötököitä käytetään ravinnoksi kehitysmaissa – esimerkiksi Thaimaassa, Egyptissä ja Meksikossa – teollisen hyönteistuotannon edelläkävijämaat ovat Belgia ja Yhdysvallat. Ohiossa on upouusi suurfarmi, jossa prosessoidaan sirkkajauhoa. Vekkelin mukaan sitä voi käyttää ”melkein mihin vain”.

– Jos hyönteistalous halutaan räjäyttää, sen on tapahduttava länsimaissa. Länkkärien kyky tehotuotantoon on ylivoimainen. Ja jos täällä aletaan syödä hyönteisiä, muu maailma seuraa.

Hyönteisiä on maailmassa niin paljon, että niiden massa ylittää ihmisten massan moninkertaisesti. Yli miljoonasta tunnetusta lajista syötäviksi arvioidaan pari tuhatta lajia.

YK:n elintarvikejärjestö FAO on alkanut suosia hyönteistuotantokokeiluja. Hyönteiset ovat näet erinomaista proteiinia. Niiden tuotanto ei juuri kuluta vettä eikä aiheuta kasvihuonepäästöjä. Tiheäänkään pakatut ötökät eivät kärsi, ja ne voivat muuntaa ilmaista orgaanista jätettä ravinnoksi.

– Lihateollisuus ja siihen liittyvä soijateollisuus tekee varmasti kaikkensa hyönteistalouden syntymisen estämiseksi, Vekkeli sanoo.

Nyt odotetaan, minkälainen EU:n hyönteiselintarvikeasetuksesta tulee.

– Se vaikuttaa ratkaisevasti myös minun yrittäjyyteeni.

Vekkeli veikkaa, että kolmen vuoden kuluttua marketeista saa ostaa hyönteismassaa sisältäviä elintarvikkeita, esimerkiksi hyönteismakkaraa. Viiden vuoden kuluttua kanoille ja possuille aletaan syöttää ötökkärehua. Nyt jo aikaansa seuraavat nuoret – kuten Vekkeli ja hänen vaimonsa – nauttivat itse kasvatettuja ja paahdettuja chilipestosirkkoja, jauhomatoleipää ja tummaa suklaata hyönteisrouheella.

– Hyönteiset on aina valmistettava elävinä kuten ravut, tai valmiiksi prosessoituina, Vekkeli huomauttaa.

Ravintoloissa hyönteisruokaa on tarjolla vasta Belgiassa.

P.S. Unelmani on olla mukana luomassa hyönteistalouteen perustuvaa elintarviketuotantoa, joka on ympäristöystävällinen ja terveellinen. Nyt on auki hullu mahdollisuuksien ikkuna, ja aion hypätä siihen.

En tykkää siitä, ettei tärkeitä päätöksiä ajatella järjellä. Politiikka ja mielikuvat menevät faktojen ohi. Se on kehitystä jarruttava ihmishidaste.

Tykkään tosi paljon sijaistaa opettajia. Opetan missä koulussa tahansa, aine kuin aine onnistuu. Se on hyvä vastapaino sille, että muun ajan olen kellarissa, laboratoriossa kenttäsirkkojen kanssa.

Katri Simonen

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city