Sofia Kilpikivi kirjoittaa liikunnasta ja liikkumisesta myös ilmiönäkökulmasta sekä paljon esimerkiksi kehollisuudesta ja feminismistä. Hän erottuu joukosta, koska useimmat liikuntablogit keskittyvät suorituksiin ja treeniohjeiden jakamiseen. Kuva on Kilpikiven Fitness Führer -blogista, kuvaaja: Elina Hovinen
Hyvä bloggaaja erottuu joukosta ja tietää kenelle kirjoittaa
Hyvä blogi voi tarjota asiantuntemusta tai herättää tunteita. Fitness Führer -blogista tunnetulle Sofia Kilpikivelle kirjoittamisesta tuli työ.
Viestintävalmentaja Hanna Takala viestintäyritys Zentosta on pitänyt blogia vuodesta 2001.
”Blogilla luodaan suhdetta yleisöön ja tuodaan omaa persoonaa esille, myös organisaatioblogeissa. Parhaimmillaan blogi mahdollistaa kohtaamisia, koska hyvässä blogissa on myös mahdollisuus keskusteluun. Jos kommentoinnin jättää blogistaan pois, tätä mahdollisuutta ei synny”, kertoo Takala.
Blogin on myös vastattava lukijan tarpeisiin, tarjottava tälle jotain hyötyä. Parhaimmillaan blogi pohjaa asiantuntijuuteen tai tietoon.
Takala kehottaa miettimään, mikä on blogin perimmäinen tavoite. Myös kohderyhmä pitää olla selvä: mikä seuraajia kiinnostaa, missä he liikkuvat ja mitä he tietävät?
”Jos se on kaikille, se ei ole oikeasti kenellekään, eli muista kohderyhmä. Somekäyttäjän keskittymiskyky on todella surkea, joten tee blogistasi ulkoasultaan mahdollisimman miellyttävä ja käyttäjäystävällinen.”
Sisältöä jaetaan ainakin viidestä syystä
Blogitekstejä jaetaan sosiaalisessa mediassa, joten kannattaa miettiä, mitkä ovat oman blogin kannalta parhaat kanavat.
Bloggausta tehdessään kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä: Mitä itse jakaisit eteenpäin? Mitä taas et? Millaiset tekstit ovat olleet luettuja aiemmin?
”Ihmiset yleensä jakavat sisältöä, koska se ensinnäkin herättää tunteita ja toiseksi koska se tarjoaa hyödyllistä ja viihdyttävää sisältöä kavereille. Kolmanneksi jaettu sisältö on jakajaa jollain tavalla määrittävää tai häntä täydentävää”, Hanna Takala kertoo.
Neljänneksi ihmiset jakavat sisältöä, jotka kasvattavat ja ruokkivat suhteita. Ja vasta viimeisenä jaetaan sisältöjä, jotka markkinoivat brändejä tai aatteita.
Blogi kestää aikaa
Hanna Takalan mukaan hyvää blogia päivitetään säännöllisesti. Hyvä olisi päivittää vähintään kerran viikossa, tiettynä päivänä ja aikana, jotta lukijat osaavat odottaa uutta postausta.
”Hyvä bloggaus siis houkuttaa jakamaan, herättämällä tunteita ja vastamalla lukijan tarpeisiin tarjoamalla oikeanlaista sisältöä. Oman kokemukseni mukaan bloggaus lähtee helpommin jakoon, jos lukija suuttuu. Blogin on myös erotuttava joukosta.”
Valtaosa blogeista on tekstipainotteisia, joten jos blogissaan käyttää jotain muuta formaattia, jo se on erottautumisen väline. Voi vaikkapa vlogata, tehdä podcastin tai käyttää kuvia.
Optimaalinen mitta vlogaukselle eli videoblogille on 2 minuuttia 54 sekuntia, mutta katsoja päättää jo kuudessa sekunnissa, katsooko hän vlogauksen loppuun vai ei.
Toisin kuin vaikkapa twiitit, blogit kestävät aikaa yllättävän hyvin. Hyvää blogitekstiä saatetaan lukea jopa 700 vuorokauden ajan eli lähes kaksi vuotta. Toki valtaosa somejaoista tehdään noin kolmen vuorokauden kuluessa julkaisusta.
”Toisin kuin luullaan, blogitekstin ei tarvitse olla lyhyt. Twiitit ja Facebook-jaot ovat lyhyitä, mutta blogitekstin minimi on noin 300 sanaa. Hyvä mitta on noin 300–600 sanaa, mutta nyt ovat alkaneet myös pidemmät, jopa tuhannen sanan artikkelit vetää”, Takala kertoo trendeistä.
300 sanaa on vajaa 2500 merkkiä eli noin A4-liuskan verran tekstiä.
Kuuntele lukijoita, ole oma itsesi
Hanna Takalan mielestä blogia tehdessään kannattaa pyrkiä ainutlaatuiseen ääneen ja yleisönsä palvelemiseen.
”Kannattaa tutustua omaa kuplaa rikkoviin muiden kirjoittajien blogeihin, koska sieltä voi löytää ihan uusia tapoja tai tekniikoita tehdä blogia”, Takala suosittelee.
Aloittaessa omaa blogia ei kannata verrata itseään vaikkapa 10 000 seuraajaa päivässä tavoittaviin ammattiblogaajiin.
Ennen blogausta Takala suosittelee crowdsourcingia eli joukkoistamista. Seuraajilta kannattaa kysellä, mistä aiheesta he haluaisivat lukea tai katsoa vlogia seuraavaksi. Heiltä voi kysellä jo etukäteen kommentteja, joita kannattaa lainata varsinaisessa blogauksessa. Osallistaminen ei ole vain aineiston haalimista, vaan myös ennakkomarkkinointia.
Hanna Takalan mielestä blogin kirjoittamisen ja julkaisemisen jälkeen alkaa varsinainen työ, eli kirjoituksen jakaminen sosiaalisessa mediassa porrastetusti. Työhön kuuluu myös kommentteihin vastaaminen, blogin versiointi muihin formaatteihin ja esimerkiksi analytiikan seuraaminen.
Teologian maisterista tuli ammattibloggaaja
Teologian maisteri, viestintäalalla työskennellyt Sofia Kilpikivi kirjoittaa ammatikseen Fitness Führer -blogiaan. Hän aloitti bloggaamisen Lilyssä nelisen vuotta sitten.
”Aika sattumalta aloitin bloggaamisen. En puhunut paljon muusta kuin treenaamisesta, ja ajattelin että se kyllästyttää kavereitani. Mietin sitten, että blogi olisi kanava jauhaa samaa asiaa niille, joita se kiinnostaa”, Kilpikivi kertoo.
Ammatikseen hän on bloggannut vuodesta 2015 ja pitänyt blogiaan Me Naisissa. Nyt Fitness Führer on siirtymässä Teräsmeduusojen omalle sivustolle.
Huhtikuussa Kilpikivi julkaisi kirjan Maratonmimmi – Askelmerkit sohvalta maaliin. Ensi keväänä hän muun muassa opettaa ammattimaista bloggaamista Espoon työväenopistossa.
Kehollisuus ja naiskuva liikuntablogin aiheina
Vaikka Sofia Kilpikivi on opiskellut teologiaa ja työskennellyt viestintäalalla, hän ei kuitenkaan kirjoita näistä aiheista.
”Kirjoitan jonkin verran mediasta, lähinnä sen välittämästä naiskuvasta. Teologian opintonikin vaikuttavat taustalla. Uskon esimerkiksi, että ihmisten kaipuussa elämyksiin, kokemuksiin ja liikunnan aikaansaamaan euforiaan on uskonnollisia tai ainakin hengellisiä piirteitä.”
Kilpikivi kirjoittaa liikunnasta ja liikkumisesta myös ilmiönäkökulmasta, sekä esimerkiksi kehollisuudesta ja feminismistä. Hän kokee erottuvansa fitness-blogien joukosta, koska useimmat liikuntablogit keskittyvät suorituksiin ja treeniohjeiden jakamiseen.
”Blogit ovat usein siloiteltuja, mutta itse kirjoitan kaunistelematta myös siitä kun liikkuminen ei huvita tai elämä tuntuu raskaalta.”
Kilpikivi lukee omien sanojensa mukaan aika vähän muiden blogeja. Tämä johtuu osittain siitä, ettei ehdi, ja pitkälti siksi, että hän ei halua muiden tekemisten vaikuttavan omiinsa.
Sofia Kilpikiven aiheita ovat liikunnan lisäksi kehollisuus ja feminismi. Kuva blogikirjoituksesta "Uskallatko olla alasti?". Kuva: Tuomo Kilpikivi
Ammattibloggaajaksi pääsy vaatii työtä ja onnea
Kilpikivi on esimerkki siitä, että blogistina voi ansaita myös elantonsa, vaikka sitä tehdään useimmiten harrastuksena ja varsinaisen leipätyön ohessa. Joillakin organisaatioblogeja kirjoittavilla blogi voi myös olla osa muuta työtä.
”Ehdottomasti blogilla voi ansaita elantonsa, mutta pohjalle vaaditaan tosi paljon korvauksetonta työtä ja myös onnea. Blogista on huomattavasti helpompi saada sivutuloja kuin kokopäiväiset tulot. Niihinkin vaaditaan pitkäjänteisyyttä, omaa aktiivisuutta ja aika tyrkkykin saa olla.”
Sekä blogialustoja että -yhteisöjä on monia.
”Valinta kannattaa tehdä ehkä omien kiinnostusten mukaan. Jos jaksaa askarrella, voi tehdä kaiken kuten itse haluaa esimerkiksi WordPressillä. Jos haluaa tulla valmiiseen pöytään, kannattaa blogi perustaa yhteisöön. Tällöin yleisöä saa yleensä helpommin ja nopeammin. Toki siitä usein joutuu ainakin aluksi 'maksamaan' ilmaisella sisällöntuotannolla palveluntarjoajalle”, Sofia Kilpikivi toteaa.
Sosiaalisen median varjopuolet tulevat tutuiksi
Parhaimmillaan blogin kirjoittaminen mukavaa ja yhteisöllistä hommaa. Haittapuolia ovat esimerkiksi ikävät kommentit ja joskus harvoin suoranainen vihaposti.
Sofia Kilpikiven kokemuksen mukaan ikäviä asioita ovat jatkuva epävarmuus sekä tuloista että siitä, onko omalla tekemisellä oikeasti mitään merkitystä. Myöskään negatiivinen palaute, joka ei ole oikeastaan koskaan rakentavaa vaan pelkkää ilkeilyä, ei tunnu kivalta.
Mutta plussia taitaa kuitenkin olla enemmän kuin miinuksia.
”Olen saanut todella paljon huikeita kokemuksia ja mahdollisuuksia, kuten kustannussopimuksen ja matkoja, ja muita elämyksiä. Lisäksi olen saanut tehdä todella mielenkiintoista työtä, joka palautteen mukaan oikeasti muuttaa muiden ihmisten elämää. Sekä tietenkin olen saanut mahtavia ystäviä.”
Sofia Kilpikiven luetuin blogiteksti ”Ylimääräistä pakaroissa eli olennaisuuksia naispikajuoksijoista” oli Lilyn ajoilta ja sitä luettiin yli 130 000 kertaa vuorokauden aikana. Sivusto teki tuolla viikolla kävijäennätyksen.
Fitness Führer -blogia voi jatkossa lukea Teräsmeduusat-sivustolta.
Jaa tämä artikkeli: