Hyvää voi tehdä syrjimättä
Leena Andell, Leena Kaseva, Riitta Kettunen, Marja-Leena Suutari ja Liisa Varonen kritisoivat mielipidekirjoituksessaan viiden lähetysjärjestön avustusten leikkaamista (VL 1.11.). He puoltavat syrjiviä asenteita ja oppeja levittävien järjestöjen oikeutta lähetystyöhön sillä perusteella, että järjestöt tekevät myös paljon hyvää, kuten ylläpitävät lastenkoteja.
Kirjoittajien mukaan järjestöt ovat sitoutuneet vuosia kestäviin projekteihin, joilla parannetaan vähäosaisimpien elinolosuhteita. Avustusten kohdentaminen esimerkiksi Suomen Lähetysseuralle ei heidän mukaansa pysty näitä projekteja korvaamaan.
On totta, että kirkon lähetysjärjestöt tekevät myös humanitaarista työtä ja kehitysyhteistyötä eli vastaavaa työtä kuin Kirkon Ulkomaanapu. Ensisijaisesti ne kuitenkin tekevät lähetystyötä, levittävät evankeliumia ja etiikkaa. Seurakuntien luottamuselinten velvollisuus onkin arvioida, vievätkö järjestöt evankeliumia eettisesti kestävällä tavalla, ketään syrjimättä.
Uskomme vahvasti, että evankeliumia viedään parhaiten sellaisten järjestöjen kautta, jotka eivät torju naisten tasavertaista hengellistä johtajuutta ja vastuunkantoa miesten rinnalla ja jotka sitoutuvat seksuaalivähemmistöjen ihmisarvon ja parisuhteiden loukkaamattomuuteen.
On mahdollista, että nyt leikkausten kohteena olevat järjestöt ovat olleet mukana sellaisissa humanitaarisissa projekteissa, joissa ei ole kyse kristillisestä lähetystyöstä. Tällaiset projektit ovat tyypillisesti useampien kansainvälisten toimijoiden yhteisiä. Ne eivät kaadu, vaikka yksi osapuoli luopuisi mukanaolosta.
Kirkollisen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhteistyöjärjestö ACT Alliance ja Luterilainen Maailmanpalvelu kohdentavat resurssejaan sinne, missä apua kulloinkin tarvitaan. Suomen Lähetysseura ja KUA ovat näiden järjestöjen jäseniä ja kanavoivat osan avustaan niiden kautta myös sellaisiin kohteisiin, joissa ne eivät itse toimi.
Muistutamme vielä kerran, että yhteinen kirkkoneuvosto ei ole leikannut lähetystyöltä yhtään varoja. Ne on vain kohdennettu sellaisten järjestöjen toimintaan, jotka sitoutuvat sukupuolten tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia koskevaan kirkkomme yleislinjaan.
Mikäli leikkausten kohteena olevat järjestöt pitävät kirkon taloudellista tukea tärkeänä, niiden on aina mahdollista tarkistaa asenteitaan ja luopua syrjivistä periaatteistaan. Tällöin niiden tukihakemukset otetaan uuteen käsittelyyn.
Sari Roman-Lagerspetz
yhteisen kirkkoneuvoston jäsen
Johanna Korhonen
yhteisen kirkkovaltuuston jäsen,
kirkolliskokousedustaja
Jaa tämä artikkeli: