Mikonkadulla. Mikko Mäenpää ihailee aamuisin työhuoneensa ikkunasta näkymää tuhansista ihmisistä kiiruhtamassa keskustassa sijaitseville työpaikoilleen.
Hyvän työn saarnamies
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää nousee Kallion kirkon saarnatuoliin Työn messussa.
Teksti Pauliina Koponen
Kuva Esko Jämsä
Mäenpää näkee, että kaikkein tärkeintä suomalaiselle yhteiskunnalle on, että nuoret pääsevät kiinni työelämään.
– Meillä ei ole varaa jättää vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Kaikki toimenpiteet, joilla saadaan nuoria mukaan yhteiskuntaan, ovat oikeita. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työ sitoo yhteisöön ja vie eteenpäin, painottaa Mäenpää.
Mäenpää on seurannut huolestuneena, kuinka yhä useammat eivät enää koe vaikuttavansa omaan elämäänsä ja yhteiskuntaamme. Pahimmillaan tämä ulkopuolistumisen kehitys johtaa uusien yhteiskuntaluokkien syntymiseen. Se taas muodostaa vakavan uhkan koko pohjoismaiselle hyvinvointimallille.
– Monet ohjeistavat yksilöitä ottamaan vastuuta itsestään. Olen tullut toiseen johtopäätökseen. Yhteisön on otettava enemmän vastuuta yksilöistä. Maailma, työ ja mediakin ovat muuttuneet perustavaa laatua olevilla tavoilla. Ennen riitti, että vanhemmat siirsivät oman elämänkokemuksensa lapsilleen. Nyt edellisen sukupolven kokemukset eivät ole enää käyttökelpoisia toimintamalleja, kertoo Mäenpää.
Ne nuoret, jotka jäävät pois kodin ulkopuolisista yhteisöistä, eivät opi toimimaan yhteiskunnassa tämän päivän vaatimalla tavalla. Siksi on toimittava jo kouluaikana.
– Nykyisellään koulu ei anna riittävää tietoa siitä, mitä työelämä on, mitkä sen pelisäännöt ovat ja miten siellä ollaan.
Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä taas on kehittää yhteiskuntaa siten, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja arkeensa.
– Ihminen ei ole ratas koneessa. Yhteiskuntamme tulee olla ohjattavissa päätöksillä eikä sitä saa jättää globaalin talouden ja markkinoiden lainalaisuuksien varaan.
Globalisaatiokehitys on tuonut vanhan, raa’an kapitalismin uudelleen esiin. Mikko Mäenpää kokee, että alhaisia tuotantokustannuksia tavoitellaan aikaisempaa räikeämmillä tavoilla, kuten siirtämällä tehtaita yhteiskuntiin, joissa ei ole minkäänlaista demokratiaa eikä ay-oikeuksia. Vaikka sadat miljoonat ihmiset olisivat halukkaita töihin, se ei saa tarkoittaa, että heillä teetetään 16-tuntisia työpäiviä.
– Tässä suomalaisilla firmoilla on valtava vastuu. Haluamme, että yrityksemme menestyvät myös Suomen rajojen ulkopuolella, mutta noudattaen kohtuullisia työehtoja ja palkkausta. Näin ei aina ole, emmekä voi sulkea silmiämme siltä, Mäenpää sanoo.
Suomalaisten vastuuntunto todentuu kulutusvalinnoissa vain harvoin. Monellekaan ei ole vielä tärkeää, kuka kulutustavaramme on tehnyt ja missä. Jos jotakin saa halvalla, unohtuu kysyä, miten tuotteen hintaa on saatu laskettua entisestään.
– Meiltä puuttuu laaja kuluttajaliike. Siinä missä amerikkalaiset boikotoivat jonkin tuotteen markkinoilta, suomalaiset katsovat televisiota. Odotamme ehkä liikaa, että jo olemassa olevat toimijat hoitavat asiat puolestamme. Meillä ei ole jäänyt tilaa protestiliikkeille, sille, että ihmiset yksilöinä eivät hyväksy asioita ja osoittavat sen.
Työmaailman rakennemuutos riepottelee ihmisiä niin lähipiirissä kuin kaukomaillakin. Onko kirkosta muuttuvassa maailmassa vihdoin työväen kirkoksi?
Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallisessa työssä on jo vuodesta 1985 alkaen kutsuttu ammattiyhdistysliikkeen eri toimijoita saman pöydän ääreen. 3+1-ryhmäksi kutsuttu kokoonpano oli pitkään eri liittojen edustajille ainoa liittorajoja ylittävä yhteistyöfoorumi. Yhteinen työelämän pohdinta on tuonut osallistujille sellaista ymmärrystä myös toisten liittojen ja ammattiryhmien tarpeita kohtaan, mitä neuvottelutilanteissa ei yleensä ole voitu jakaa.
Mikko Mäenpää kehuu kirkon pyrkimyksiä osallistua pontevasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hän mainitsee yhtenä yhteistyön muotona arkkipiispa Kari Mäkisen koolle kutsuman köyhyystyöryhmän.
– Se on oikea suunta. On ollut aikoja, jolloin yhteiskunnan radikaalit ja vasemmistolaiset kritisoivat kirkkoa. Näin ei ole enää tänään. Kirkko on osannut toimia siten, että se on yhteiskunnan eri piirien hyväksyttävissä. Ammattiyhdistysliikkeellä ja kirkolla on nyt yhteisiä yhteiskunnallisia tavoitteita, pohtii Mäenpää.
STTK yhdistää 18 ammattiliittoa, joissa on yhteensä
608 000 jäsentä.
Työn messu Kallion kirkossa 22.11. kello 18. Salvadorilainen kansanmessu, mukana SKY:n laulajat. Kello 17 tarjolla keittoa ja kahvia. Järjestäjinä Kallion seurakunta sekä 3+1-ryhmä, joka on STTK:n, Akavan ja SAK:n aluejärjestöjen sekä Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteiskunnallisen työn yhteistyöryhmä.
Jaa tämä artikkeli: