Identiteetti menee
Teatteri Avoimet ovet toi viimeiseksi ensi-illakseen Museokadun tiloihin Minna Nurmelinin käsikirjoittaman ja ohjaaman näytelmän Muista minut . Vuodenvaihteessa teatteri muuttaa Erottaja 5:een.
Muista minut on Lotta Lindroosin ja Sari Mällisen hellyttävä kohtaaminen, jossa naamiot alkavat pudota ja ennakko-oletusten kliseet murentuvat rytinällä.
Lindroosin valokuvaaja Helena on myymässä kaunista, vastaremontoitua kotiaan, ja Mällisen kiinteistövälittäjä Anna on tullut hinta-arviota tekemään. Vaalean kodin seinillä valokuvat ovat nurinpäin. Alkuun Anna mielikuvittelee tilaan ihanneperheen ystävineen, illallisineen ja mahdollisuuksineen.
Mällinen on huiman hyvä ja liikuttava roolissaan, sillä hänen puheestaan aistii paljosta vaille jääneen naisen syrjäisyyden. Elämä tuntuu toteutuvan muille kuin hänelle.
Helenan onni on kuitenkin jo aikaa haihtunut ja ero tosiasia. Tekstiviesti riitti suhteen päättämiseen. Lindroos näyttää koskettavasti nöyryytetyn naisen kivun ja neuvottomuuden. Elämä jatkuukin aivan toisin kuin oletti.
Työryhmän yhdessä tuottama materiaali taipuu Nurmelinin ohjauksessa osuvaksi kokonaisuudeksi. Se myös viipaloi taitavasti naisten kokemusmaailmaa. Ja mikä parasta: kaikkea ei selitetä auki juurta jaksain vaan annetaan alitajunnalle tilaa.
Kiinteistövälittäjän kohtalo riipaisee. Kun naiset ovat lähestyneet toisiaan, käykin ilmi, että Annalla on todettu muistisairaus. ”Kun seuraavan kerran tapaamme, en ehkä muista sinua”, hän toteaa Helenalle.
Jos identiteetti on rakentunut siihen, että on parin osa, elämä huojuu eron tullessa. Mutta siitä selviää, kunhan ei jää tuleen makaamaan. Kun muistot menevät, sekoittuvat ja särkyvät, menee ihmisen koko tietoinen minuus.
Muista minut koskettelee syviä kysymyksiä ja saa tunteet liikkeelle. Eikö se ole hyvän esityksen merkki?
Marja Kuparinen
Jaa tämä artikkeli: