Ihan tavallinen aikuinen ystävä
Yhteistyötä. Parhaat pullat syntyvät kahden kokin voimin.

Yhteistyötä. Parhaat pullat syntyvät kahden kokin voimin.

Ihan tavallinen aikuinen ystävä

Leila Pohjolainen vilkaisee puhelinta huolestuneena. Hänen piti tavata tukilapsensa, mutta lapsi oli kaatunut pyörällä ja joutunut terveyskeskukseen.
”Toivottavasti kaikki on hyvin. Meidän piti leipoa yhdessä tänään”, Pohjolainen sanoo.
Pohjolainen on yksitoistavuotiaan tytön tukihenkilö jo kolmatta vuotta.
”Vasta ensimmäisen vuoden jälkeen olimme tutustuneet toisiimme kunnolla. Luottamussuhteen rakentaminen vie aikaa.”

Tukihenkilöksi ryhtyminen jännitti ja nosti pintaan pelon riittämättömyydestä. Sitten eräs ystävä totesi, että tasaisesti kasvavan puun juurella ei kasva mitään. Valo pääsee vain hieman vinojen puiden juurelle asti.
Ensimmäisellä kerralla tukilapsi piiloutui äitinsä selän taakse. Seuraavalla kerralla Pohjolainen meni tyttöä vastaan koulun jälkeen. Vatsassa nipisteli jännitys siitä, miten ensimmäinen tapaaminen kahdestaan sujuisi.
”Tyttö heiluttikin iloisesti jo kaukaa. Hän oli ottanut minut heti omaksi ihmisekseen.”
Monien tukiparitoiminnassa mukana olevien lasten isovanhemmat asuvat kaukana tai oma vanhempi on yksinhuoltaja.
”Minulle mummi oli valtavan tärkeä, kun olin nuori. Lapsi tarvitsee aikuisen seuraa.”
Tukihenkilön tehtävä on olla tavallinen aikuinen, jonka kanssa lapsi voi jutella ja vaikkapa tehdä läksyjä. Toisinaan Pohjolainen käy yhdessä tukilapsensa kanssa eläinkaupassa ihastelemassa jyrsijöitä, ja kerran he lähtivät lähimetsään katsomaan parhaita leikkipaikkoja.
Koska tukiparitoimintaan valikoituvat lapset tulevat tavallisista perheistä, ei tukihenkilöiltä vaadita erityistä sosiaalialan osaamista. Sopimus tehdään vuodeksi kerrallaan.

Tukihenkilön tulee olla täysi-ikäinen, ja tapaamisajat sovitaan tapauskohtaisesti. Tukihenkilöksi voi hakeutua seurakunnan erityisnuorisotyön kautta.
”Tärkeintä tässä tehtävässä on, että tukihenkilö lupaa vain sen, minkä pystyy pitämään.”
Seuraavana maanantaina Pohjolaisen asunnossa tuoksuu kardemumma. Pohjolainen pyörittää pullataikinasta korvapuusteja, taikina tarttuu itsepäisesti kiinni leivinlautaan.
”Tässä on liian vähän jauhoja”, tyttö napauttaa vierestä.
Sitten tyttö vilkaisee Pohjolaista ja sanoo: ”Kaverit ovat kateellisia, kun pääsen tekemään Leilan kanssa kaikkea kivaa. Me olemme ystäviä.”

Jos tarvitset tukihenkilön avuksi arkeesi, ota yhteyttä erityisnuorisotyönohjaaja Taru Hytöseen, 040 509 8208 tai taru.hytonen@evl.fi.

Jaa tämä artikkeli: