Työssä vietetään paljon aikaa, ja se on tärkeä osa elämää. Ihminen tuo sielunsakin työpaikalle, siksi spiritualiteetti voisi olla osa työelämääkin. Kuva: Thinkstock
Ihminen tuo sielunsakin työpaikalle
Työelämässä eletään todeksi niitä arvoja, jotka ovat meille tärkeitä, sanoo tutkija Elina Juntunen.
”Ihminen tuo myös sielunsa työpaikalle, siksi työssä voisi antaa enemmän tilaa erilaisille uskonnollisuuden ja spiritualiteetin ilmenemismuodoille, pohtii tutkija, teologian tohtori Elina Juntunen.
Juntunen kiinnostui työelämän hengellisyyden tai spiritualiteetin tutkimuksesta muutama vuosi sitten seurattuaan urheilijoiden rituaaleja Lontoon olympialaisten aikaan. Kiinnostus henkisyyttä ja hengellisyyttä kohtaan ja niiden sovelluksiin liike-elämässä, johtamisessa, työhyvinvoinnin kehittämisessä ja tulosten parantamisessa on Juntusesta viime vuosina lisääntynyt.
Johtajuudessa on puhuttu muun muassa hyvejohtajuudesta, jonka periaatteet ammentavat kristillisestä arvomaailmasta.
”Spiritualiteettia työelämässä on tutkittu Suomessa vähän, ja aihetta koskeva keskustelu on ollut enimmäkseen amerikkalaista. Tutkimusaiheeni on herättänyt sekä uteliaisuutta, mutta myös pilkkaa”, Elina Juntunen kertoo.
Eri vuosikymmeninä työelämässä ovat olleet pinnalla erilaiset kysymykset. Juntusen mukaan 1960-luvulla Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen myötä kiinnitettiin huomiota etnisesti ja rodullisesti myönteiseen työympäristöön, 1970-luvulla puhuttiin naisen asemasta työelämässä, 1980-luvulla pinnalla olivat erityisesti työn ja perheen sovittamisen kysymykset, 1990-luvulla puhuttiin sukupuoli-identiteettiin liittyvistä asioista.
Saako uskonnollisuus näkyä työssä?
2000-luvulla työelämässä ovat nousseet esiin hengellisyyteen ja uskoon liittyvät asiat. Myös työelämän ulkopuolella erilaiset meditaatio-, mietiskely-, mindfulness- ja joogatraditiot kiinnostavat ihmisiä rentoutumis- ja hiljentymiskeinoina.
”Suomessakin on keskusteltu, saavatko esimerkiksi uskonnolliset tunnukset näkyä työpaikoilla tai ylipäätään julkisilla paikoilla”, Juntunen huomauttaa.
Julkisuudessa keskustelua on käyty muun muassa sikhitaustaisen bussinkuljettajan turbaanin käytöstä, musliminaisten huiveista sekä rukoilusta kuntosalin pukuhuoneessa.
Työn ja henkisen elämän tasapaino
Spiritualiteetti on mukana työelämässä niin ihmisten sisäisen elämän, uskonnollisuuden kuin eksistentiaalisten eli olemassa oloa, merkitystä ja tarkoitusta koskevien kysymysten kautta.
”On myös ajateltu, että jos uskonnollisuus tuodaan työpaikoille, silloin ihmisen sieluakin riistetään ja sekin valjastetaan hyödyttämään työelämää. Mutta tosiasiassa ihmiset viettävät työssään paljon aikaa, ja työ on tärkeä osa elämää”, Juntunen sanoo.
Uskonnollisuus on siirtynyt yksilöllisen alueelle ja instituutiot ovat kuihtuneet. Työntekijöille tämä kehitys merkitsee tasapainon etsimistä työelämän ja omien arvojen sekä oman henkisen elämän välillä.
Spiritualiteetin voi työhön liittyen määritellä esimerkiksi työntekijän syväksi merkityksen ja yhteyden etsinnäksi työssä. Silloin työlle etsitään itseä suurempaa tarkoitusta. Spiritualiteetiksi työelämässä voidaan ymmärtää myös sellaiset työhyvinvointiin liitetyt käsitteet kuten ”työn imu” ja ”kukoistus”.
Syvää merkityksen etsintää
”Omien arvojen pohdinta työssä ja vaikkapa kristinuskoon pohjautuva kutsumusajattelu voivat olla työelämän spiritualiteettia. Spiritualiteetti on henkilökohtaisen syvää merkityksen etsintää, jolloin työn tarkoitus löytyy oman itsen ulkopuolelta. Työ voidaan kokea kutsumuksena tai toisten palvelemisena.”
Työyhteisössä spiritualiteetti voi tarkoittaa esimerkiksi henkistä, tunnetason yhteyttä työtovereihin ja liittyy yhteisön rakentumiseen, yhteisöllisiin ja yhteisesti jaettuihin merkityksiin. Organisaatiossa ja johtamisessa spiritualiteetti liittyy visioon, joka kutsuu ihmisiä merkitykselliseen työhön ja yhteiseen merkitysten etsintään.
”Työelämässä eletään todeksi niitä arvoja, jotka ovat meille tärkeitä. Työn kautta näitä arvoja myös ilmennetään.”
Lisäksi osa työelämän spiritualiteettia ovat Juntusesta työyhteisön arvot, missio ja tarkoitus. Yhteisö voi myös pyrkiä syvään yhteyteen ja sopusointuun ympäröivän maailman kanssa.
Jaa tämä artikkeli: