Ihmisillä on vastuu maisemista
Me ihmiset koemme jonkin tietyn maiseman eri tavoin. Asiaan vaikuttavat arvomme, asenteemme, vallitsevat sosiaaliset normit, aikaisemmat kokemuksemme ja odotuksemme. Jokapäiväisessä elämässämme emme tietoisesti havaitse kotimaisemaamme. Mutta vaikuttaako arkiympäristömme maisema meihin tiedostamattamme?
Kun aikoinaan stressaavan työpäivän jälkeen asetuin Hannusjärven rantaan lukemaan lehteä tai lillumaan muoviveneelläni järvelle, stressi jäi taka-alalle. Kun kuljen Bondasbergetin Litorinameren aikaisen rantakivikon ohi ja Martinmäen silokallioiden kautta Hannusjärven länsipäähän, tunnen olevani yhtä maiseman kanssa. Se on rakennuksineen ja laitureineen säilynyt samanlaisena 80 vuotta. Jääkauden jälkeen syntyneet maastomerkit, Kaitaan alueen korkeimmat kalliot, toimivat linkkinä menneisyyteen ja tulevaisuuteen.
Tällä maisemalla on monta mahdollista tulevaisuutta. Osaan niistä ihminen ei voi vaikuttaa, mutta vastuu elinympäristön ylläpidosta ja kehittämisestä on sekä meillä paikallisilla asukkailla että Espoon kaupungin päättäjillä, suunnittelijoilla ja toimeenpanijoilla. Taloudellisten laskelmien lisäksi on muistettava, että ihmiset ja yhteisöt tarvitsevat juuret. Erityisesti on huolehdittava luonnonmukaisten alueiden säilymisestä tuleville sukupolville, koska luonto on suomalaisen sielunmaiseman peruselementti.
Seppo Salo
Espoon Hannusjärvi
Jaa tämä artikkeli: