Kuva: Esko Jämsä
Iiris Härmä ohjasi naiskaksikosta dokumentin
Ensi viikolla alkavalla DocPoint-festivaalilla saa ensi-iltansa Iiris Härmän Hyvästi Afrikka -dokumenttielokuva. Dokumentissa seurataan kahden yli kuusikymppisen naisen, suomalaisen Riitan ja ugandalaisen Catherinen eli Katan, ystävyyttä ja työskentelyä seksuaaliterveyden ja tasa-arvon edistämiseksi Ugandassa.
Härmä etsi vuoden ajan kehitysyhteistyöprojekteista sopivaa aihetta dokumenttiinsa. Lopulta tuli vastaan Solidaarisuus-järjestön tukema seksuaalivalistuskurssi eri kirkkokuntien uskonnollisille johtajille Ugandassa. Härmä tapasi kehitysyhteistyökuvioissa 27 vuotta mukana olleen Riitan, ja naiset löysivät heti yhteyden.
– Vietin aikaa yhdessä asuvien Riitan ja Katan seurassa. Elokuvaan tuli uusia tasoja, kun seurasin näiden vanhenevien naisten ystävyyttä. He olivat niin omanlaisiaan ja toisiaan täydentäviä, ja heidän energiansa ja huumorinsa hurmasivat minut, Härmä kertoo.
Kata on kahdeksan lapsen äiti, joka on eronnut miehestään. Saman katon alla asuminen antoi naisille turvaa, sillä Ugandassa ei ole helppo elää yksinäisenä naisena. Tosin jotkut paheksuivat myös tätä asumismuotoa.
Naisten pitämällä seksuaalivalistuskurssilla oli johtajia viidestä eri uskontoryhmästä. Iiris Härmää hämmästytti, miten kunnioittavassa ilmapiirissä keskustelua käytiin, vaikka näkemykset seksuaalisuudesta, ehkäisystä, avioliitosta ja tasa-arvosta vaihtelivat melkoisesti. Kurssilla uskallettiin puhua myös häpeälliseksi koetuista asioista.
Tästä huolimatta kurssi poiki kirjeitä, jossa Riittaa ja Kataa syytettiin homoseksuaalisuuteen ohjaavasta seksuaalineuvonnasta. Tämä on homokielteisessä maassa kova syyte, mikä tuo dokumenttiin lisäjännitettä.
– Syytteiden vuoksi naisten toimintaa käsiteltiin peräti parlamentissa asti. Pelkona oli, että korruptoituneet edustajat olisivat voineet estää toiminnan jatkumisen. Samaan aikaan osui vielä Riitan jääminen eläkkeelle.
Härmän mukaan olisi ollut iso menetys, jos kyseinen toiminta naisten tasa-arvon lisäämiseksi olisi loppunut.
– Näin Riitan ja Katan pitämillä tunneilla, millainen valmius ihmisillä oli muutokseen. Esimerkiksi dokumentissa nähty kahdeksan lapsen äiti Daizy alkoi toteuttaa ohjeita käytännössä. Hänen lapsistaan seitsemän oli tyttöjä, ja hän ryhtyi ohjaamaan heitä tasa-arvoon ja tuntemaan omat oikeutensa.
Kirkon mediasäätiö on tukenut Hyvästi Afrikka -dokumenttia, samoin kuin Iiris Härmän aiempiakin dokumenttielokuvia. Härmän teokset on tuottanut Guerilla Films, jonka hän perusti miehensä dokumentaristi Visa Koiso-Kanttilan kanssa vuonna 1999.
– Työskentelin yrityksessä aluksi eri tehtävissä tuotantopuolella, mutta vähitellen ryhdyin myös ohjaamaan, Härmä kertoo.
Hän on ohjannut muun muassa kolme dokumenttielokuvaa nuorista. Elää ja palaa kuvaa romaninuoria, Omaa luokkaansa erityisluokkaa ja Hiljaisen talven lapsi eläkkeellä olevaa nuorta naista.
– Nuorten näkökulma on mielenkiintoinen, koska he joutuvat helposti syrjään yhteiskunnan haasteissa. Nuoren elämässä myös tapahtuu paljon, kun hän etsii omaa suuntaansa ja identiteettiään.
Hyvästi Afrikka -dokumentin tekeminen antoi Härmälle uudenlaista kokemusta.
– Kun uskalsi lähteä Suomen rajojen ulkopuolelle, tuntui koko maailma aukeavan: tätä työtähän voi tehdä missä tahansa.
Marjo Kytöharju
Hyvästi Afrikka -dokumentin ensi-ilta ke 28.1. klo 18.45 Savoy-teatterissa. Lisätiedot: www.docpoint.info
Jaa tämä artikkeli: