Ikivanha perinne jatkuu
Pyhiinvaellukset ovat ikivanhaa perinnettä, joka kuului kiinteästi jo varhaiskristittyjen elämään. Myöhäiskeskiajalla vaelluksista oli kuitenkin tullut eräänlaista massaturismia, johon liittyi epämääräistä kaupankäyntiä. Siksi uskonpuhdistajat Martti Luther ja Jean Calvin vastustivat niitä. Katolisuudessa perinne sen sijaan säilyi, ja pyhiinvaellusten arvellaan vaikuttaneen vahvasti eurooppalaisuuden syntymiseen.
Suomessa katolilaiset kokoontuivat 1950-luvulta lähtien piispa Henrikin kuolinpaikalle Köyliönjärven Kirkkokarille. Ekumeenisia Pyhän Henrikin vaelluksia Köyliöön alettiin järjestää 1980-luvun alussa. 2000-luvun taitteessa innostus kasvoi ja syntyi yhä uusia reittejä. Myös Ruotsissa ja Norjassa voi nykyään tehdä erilaisia vaelluksia.
Suomessa järjestetään tänä vuonna muun muassa seuraavat pyhiinvaellukset: 5.–7.6. Tour de Henrik -polkupyörävaellus 10–14-vuotiaille Kokemäeltä Turkuun, 7.–10.6. ja 28.6. vaellukset Porvoossa, 12.–17.6. Pyhän Henrikin vaellus Turusta Köyliöön, 23. ja 25.7. kolme eri Pyhän Jaakon vaellusta Varsinais-Suomessa ja koko kesän ajan Pyhät polut -vaellukset Imatralta tai Punkaharjulta Enonkoskelle. Lisätietoja saa osoitteesta www.europilgrimage.org .
Jaa tämä artikkeli: