Vanhaa musiikkia. Viola da gambaa soittava Jordi Savall tuli tunnetuksi Kaikki elämäni aamut -elokuvan musiikista. Hän aloitti vanhan musiikin esittämisen jo 1970-luvulla ja on yksi tärkeimmistä eurooppalaisen vanhan musiikin tunnetuksi tekijöistä. Kuva: David Ignaszewski
Ikuiset tarinat
Festivaalien ohjelmistoissa kuvataan ihmistä peruskertomuksin.
Kaikki kulttuuritapahtumat houkuttavat kävijöitä joka vuosi uusilla esityksillä. Sekä Savonlinnan oopperajuhlien että Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoissa on kuitenkin myös monia esityksiä, joissa toistuvat tutut kertomukset pahan ja hyvän taistelusta, rakkauden kaipuusta ja ihmisen ylpeydestä sekä siitä seuraavasta lankeemuksesta.
Peruskertomukset löytyvät jo kreikkalaisista draamoista ja taruista. Vieläkin merkittävämpi ikuisten kertomusten lähde on Raamattu, erityisesti Vanha Testamentti.
Tarinoiden tunnistaminen vaatii usein ponnistelua, koska pohjalla uinuva peruskertomus voidaan kertoa esimerkiksi kirjallisuuden, elokuvan, pelien, oopperan, runon tai kuvataiteen keinoin.
Oopperoista suurinosakertoo ikuisia tarinoita, koska oopperalibrettojen tekijät ovat yleensä ammattikirjoittajia. Perustarinat ovat suoraan ihmisten elämästä ja siksi ne jaksavat kiinnostaa, vaikka muunnelmienkin määrä on rajallinen.
Savonlinnassa nähtiin tänä vuonna muun muassa W.A. Mozartin kuvaus sydämettömän naistenmiehen ja murhaajan Don Giovannin eli Don Juanin tuhoisista seikkailuista, joista hän sentään saa rangaistuksensa.
Giuseppe Verdin ooppera Don Carlos kertoo puolestaan kuningas-isän ja kruununperijä-pojan rakkaudesta samaan naiseen ja siitä seuraavasta tuhoisasta kolmiodraamasta. Tragediaa syventää vielä, että ihmiset ovat sidottuja sosiaaliseen asemaansa, jota he eivät voi muuttaa.
Huikentelevat miehet, perheen sisäiset rakkaus- ja vihasuhteet sekä valtaan ja omaisuuteen sidotut naimakaupat ovat niin kirjallisuuden kuin elokuvien ja televisiosarjojenkin perusaineistoa.
Tämän kesän kolmas perustarina oli Bela Bartokin ooppera Ritari Siniparran linna. Siinä nuori nainen uskoo voivansa rakkaudellaan muuttaa synkän ritarin elämän. Hänen kohtalokseen koituu liiallinen uteliaisuus, joka tuhoaa sekä hänet että kaiken hyvän, jonka hän ehti saada aikaan. Nuori vaimo päätyy lukitun oven taakse muiden tapettujen puolisoiden kanssa.
Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmiston runsaudensarveen mahtuu tänä syksynä niin klassista kuin afro-kuubalaista ja jazzmusiikkia, huippusellistejä, Peking-oopperaa, tanssia ja sirkusta ja tietysti teatterin klassikoita Samuel Beckettiä ja Bertolt Brechtiä.
Tämän vuoden klassisen musiikin erikoisuus on katalonialainen gambamestari Jordi Savall, joka tuo mukanaan kaksi historiallisesti kiinnostavaa teoskoostetta Istanbulin ja Jerusalemin. Jerusalemin esityksessä ovat mukana Jordi Savallin kaksi kuuluisaa yhtyettä sekä muusikoita yhteensä 14 eri maasta.
Esityksen musiikillinen kaari ulottuu yli 3 000 vuoden taakse ja siinä juutalainen, kristillinen ja arabialainen musiikki kuvaavat Jerusalemin kaupungin lukuisia historiallisia vaiheita.
Juhlaviikkojen vastaava tiedottaja Sini Koskimies poimii ohjelmistosta helposti useita esityksiä, joissa ihmiskunnan perustarinat toistuvat.
– Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin ooppera Mahogannyn kaupungin nousu ja tuho on kertomus ihmisten uhosta ja ahneudesta ja niiden seurauksista. Erik Bergmanin teos Le Voyage tekee matkaa maailman ympäri ja kuubalaisen kreolikuoron laulajat ovat haitilaisten orjien jälkeläisiä. Esityksessä kuuluu vahvana orjuudesta vapautumisen lataus.
– Rax Rinnekankaan elämäntyön esittely on Juhlaviikkojen iso kuvataidepanostus ja hänen töitään on esillä kuudessa eri paikassa. Amos Andersonin taidemuseoon sijoitettu näyttely peilaa Äiti Euroopan ja Poika Pohjois-Amerikan oidipaalista suhdetta valokuvissa, joissa ihmiset molemmin puolin valtamerta katsovat tuntemattomaan kohtaloonsa.
Sirkku Nyström
Jaa tämä artikkeli: