Seitsemän lapsen äiti Kubuya Kahoo oppi ompelemaan Kirkon Ulkomaanavun koulutuksessa Kongossa. Kirkon Ulkomaanavun työ Kongossa on lopetettavien listalla. Kuva: Ville Asikainen/Kirkon Ulkomaanapu

Ilman apua jää Helsingin verran ihmisiä

Monet Helsingin seurakuntien tukemat kehitysyhteistyöjärjestöt joutuvat lopettamaan hankkeitaan kuin seinään.

• 30.09.2015 16:30
• Katri Simonen

Kehitysyhteistyön leikkaukset koskevat myös Helsingin seurakuntayhtymän tukemia järjestöjä eli Kirkon Ulkomaanapua, Suomen Lähetysseuraa ja Suomen Pipliaseuraa. Valtio aikoo vähentää näiden rahoituksesta noin 40 prosenttia. Muutokset koskevat jo ensi vuotta.

"Toiminnan lopettaminen näin on julmaa. Leikkaukset pitäisi edes porrastaa, jotta hankkeet olisi mahdollista ajaa alas eettisesti kestävällä tavalla", sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Hänen mukaansa leikkaukset ja pakolaiskriisi liittyvät toisiinsa.

"Investoinneilla ja avustamisella kehitysmaissa on suuri vaikutus pakolaisten lähtöhalukkuuteen. Lisäksi panostusten kustannushyöty on kehitysavussa moninkertainen. Yhden pakolaisen maahantulon peruskustannuksilla voi auttaa kestävästi noin 15:tä ihmistä lähtömaassa", Hemberg laskee.

Leikkauslistalla esimerkiksi Kongo ja Mosambik

Kirkon Ulkomaanapu toimii 18 maassa. Se lopettaa kaikki ohjelmansa Kongon demokraattisessa tasavallassa, Libanonissa, Mosambikissa, Guatemalassa ja Hondurasissa. Toimintaa vähennetään myös Kambodzassa ja Haitissa.

Esimerkiksi Kongossa lopetetaan toimeentulohankkeet, humanitaarinen apu, nuorten ammatillinen koulutus sekä tasa-arvotyö. Ammattikoulutuksen kohderyhmänä on ollut entisiä lapsisotilaita ja teiniäitejä.

Suomen Lähetysseura tekee työtä 16 maassa, joissa sen vaikutuspiirissä on noin miljoona ihmistä. Leikkausten takia on päätetty lopettaa kaikki ohjelmat Vietnamissa. Siellä ihmiskaupan uhreiksi joutuneita lapsia ja naisia on autettu palaamaan kotiinsa. Osalle on annettu koulutusta ja starttirahaa oman yrityksen perustamiseksi. Yhteisöissä on myös kerrottu lasten oikeuksista ja ihmiskaupasta.

Lähetysseuran kouluohjelmassa on koulutettu opettajia lapsiystävällisiin ja kansankieltä käyttäviin menetelmiin. Kouluja on kunnostettu ja niihin yhdistetty kirjasto- ja iltapäivätoimintaa. Vaikka Vietnam lasketaan jo keskitulon maaksi, valtio ei pysty järjestämään koulutusta kaikille.

Vietnamissa häviävät erityisesti vammaiset lapset, kun Lähetysseuran on keskeytettävä terveysohjelmansa ensi vuoden lopussa.

Suomen Pipliaseura on tehnyt vuodesta 2010 lähtien hiv-työtä Malawissa, eteläisessä Afrikassa. Paikallisista aikuisista useammalla kuin joka kymmenellä eli noin 1,6 miljoonalla on hiv-tartunta. Aids-orpoja on 800 000.

Pipliaseuran Laupias Samarilainen -ohjelman tavoitteena on ollut vaikuttaa syrjiviin asenteisiin kirkkojen sisällä ja sitä kautta koko yhteiskunnassa.

274 000 ihmistä on osallistunut työpajoihin, joissa on opittu tunnistamaan hiviin liittyviä uskomuksia. 170 000 henkeä on saanut hivistä tietoa kristillisen tv-kanavan kautta. 1 500 ihmistä on koulutettu vapaaehtoistyöntekijöiksi.

Ulkoministeriön tuen loputtua Suomen Pipliaseura jatkaa työtä omien keräysvarojensa sallimassa määrin.

Kun luvut ynnää yhteen, kehitysyhteistyöjärjestöjen työn supistuminen vie avun lähes 680 000 ihmiseltä, jos katsotaan pelkästään Helsingin seurakuntayhtymän tukemia järjestöjä. Se on enemmän kuin Helsingissä on asukkaita (621 0000).

Osa investoinneista valuu hukkaan

Miljoonat ihmiset kehitysmaissa jäävät ilman apua Suomen päätösten takia. Monet puolivalmiit hankkeet loppuvat kuin seinään, jolloin osa jo tehdyistä investoinneista valuu hukkaan. Esimerkiksi Tansaniassa uudet radiomastot jäävät ruostumaan (Vikesin hanke) ja yrittäjäkoulutusta saaneet kuurot jäävät tuetta ratkaisevassa yrityksen starttaamisen vaiheessa (Kuurojen Liiton hanke).

Lisäksi Suomessa irtisanotaan noin 200 kehityskysymysten asiantuntijaa. Monien järjestöjen kouluissa tekemä globaalikasvatus sekä suurelle yleisölle suunnattu tiedonvälitys kehitys-, ilmasto- ja yritysvastuukysymyksistä vähenee, vaikka juuri nyt olisi tärkeää tietää, mitä muualla tapahtuu.

"Kehitysyhteistyöosaamistamme ja käsitystä Suomesta kansainvälisenä toimijana on vaivalla rakennettu. Ne on helppo tuhota nopeasti, mutta äärimmäisen vaikea saada takaisin", totesi teologian tohtori ja yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestön Kepan puheenjohtaja Elina Vuola syyskuussa, kun yli 41 000 ihmisen allekirjoittama vetoomus leikkausten kohtuullistamiseksi luovutettiin kehitysyhteistyöministeri Lenita Toivakalle.

Kehitysyhteistyöleikkauksia käsitellään eduskunnassa syksyn mittaan eri valiokunnissa. Eduskunta äänestää talousarvioesityksestä joulukuussa.