null Ilmastoruokaa

Tuuli Kaskinen korjaa mangoldisatoa ympäristöjärjestö Dodon hoitamalla viljelypalstalla Pasilassa. Dodo testasi tänä kesänä kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia runsain tuloksin. Kuva: Natalia Baer

Tuuli Kaskinen korjaa mangoldisatoa ympäristöjärjestö Dodon hoitamalla viljelypalstalla Pasilassa. Dodo testasi tänä kesänä kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia runsain tuloksin. Kuva: Natalia Baer

Ilmastoruokaa

Terveellinen syötävä on hyväksi myös ympäristölle.

Viidesosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä tulee ruoasta. Kaupunkilaisen hiilijalanjäljestä ruoan osuus on helposti kolmannes.

Asia on suuri ja niin arkinen. Mitä ilmastoa ajattelevan ihmisen oikein pitäisi syödä? Ympäristöjärjestö Dodon aktiivi Tuuli Kaskinen on perehtynyt asiaan.
– Jo se auttaa, jos syö niin kuin Sydäntautiliitto neuvoo eli terveellisesti. Silloin hiilitaakka putoaa neljänneksen.

Sydäntautiliitto neuvoo näin: syö vain sen verran kuin tarvitset, runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ja vähän eläinrasvoja, joita tulee lihasta ja maitotuotteista. Jos eläinkunnan tuotteet jättää täysin ja ryhtyy vegaaniksi, ruoan hiilitaakka puolittuu keskivertokansalaiseen nähden.

Appelsiineja talvella

Ilmastoa ajatteleva kuluttaja käyttää kauden kasviksia eli nyt omenoita, juureksia, kaalia, kurkkua, tomaattia ja metsäsieniä. Talvella Suomessa kasvihuoneessa kasvatetut kurkut ja tomaatit vaativat valtavasti energiaa. Edelliskesäinen juures tai tuontitavara ovat silloin parempia vaihtoehtoja.

– Kun kaupat joulukuussa ovat täynnä appelsiineja, ne ovat kauden kasviksia: kasvaneet alkuperämaassaan juuri oikeaan aikaan ja ilman kasvihuonetta. Ne on vielä laivattu tänne, mikä on ilmastolle lennättämistä paljon parempi.

Ruokien ilmastotaakkoja

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on vertaillut elintarvikkeiden hiilidioksidipäästöjä. Taulukko näyttää maksimipäästöt hiilidioksidi-ekvivalentteina (CO2-ekv) yhtä ruokakiloa kohden.

  • Naudanliha 20–22 
  • Emmentaljuusto 13
  • Riisi 6,4
  • Kasvihuonekurkut 6
  • Kasvihuonetomaatit 4,9
  • Porsaanliha 4,8
  • Pakastettu juustokermaperunagratiini kotona kypsennettynä 3,9
  • Broileri 3,7
  • Palvikinkku 3
  • Kesäkurkku 1
  • Perunat 0,06–0,17

Lähde: Katja Antila: Pysäytä ilmastonmuutos. Suomalaisen arjen valintoja. Edita 2008.

Ajatteleva kuluttaja ostaa naudanlihaa ja maitotuotteita harvoin. Nautaeläimet tuottavat märehtiessään voimakasta kasvihuonekaasua metaania, ja kilo naudanlihaa aiheuttaa moninkertaisesti enemmän ilmastopäästöjä kuin vaikkapa sian- tai broilerinliha. Lihantuotanto tarvitsee myös valtavasti peltopinta-alaa rehunkasvatukseen, mikä on pois muulta ravinnontuotannolta ja metsiltä.

Kaksi kolmasosaa ruoan ilmastovaikutuksesta voi tulla säilyttämisestä kaupan pakastealtaassa. Siksi on parempi suosia kuivaamalla säilöttyjä tuotteita. Esimerkiksi erilaiset pavut ja kuivatut hedelmät ovat hyvä vaihtoehto kaikkina vuodenaikoina.

Aterian ilmastovaikutukseen vaikuttaa myös se, miten kuluttaja käy kaupassa: pistäytyykö kävellen vai ajaako ostoksille omalla autolla päivittäin – tai vain pari kertaa viikossa.

Einesten valmistaminen tehtaissa on usein tehokasta, koska niitä tehdään paljon kerrallaan. Kaskinen tarjoaa niillekin terveellistä vaihtoehtoa:

– Kun pastaan sekoittaa pinaattia tai nokkosta ja vaikka valmiiksi keitettyjä kikherneitä purkista, aikaa ei mene kauan.

Lihaa juhlapöytään

Kaskinen on varma, että naudanlihan ja maidon kulutus tulee laskemaan parinkymmenen vuoden aikana. Lihan ja juuston syöminen tuskin loppuu, mutta ehkä ne palaavat arkiruoista juhlaherkuiksi, jollaisina niitä pidettiin vielä 50 vuotta sitten.

Mutta mitä sitten, jos lopetan vaikka juuston syönnin? Euroopan unionissa päätettiin juuri ostaa maitojauhetta ja voita suuret määrät varmuusvarastoihin, jotta maidontuottajien tilanne paranisi. Juuston kysyntä ei siis näytä vaikuttavan sen tuottamiseen.

– Myös rakenteiden pitää muuttua. Ajattelen kuitenkin, että kuluttajien valinnat vaikuttavat päätöksiin.

Ympäristöjärjestö Dodon järjestämä Megapolis 2024 – Hyvän ruoan kaupunki tarjoaa ekologisia herkkuja ja keskustelua niistä Vanhalla ylioppilastalolla ensi lauantaina 26.9. kello 11 alkaen. Koko ohjelma on verkkosivuilla megapolis2024.org.

Lounaaksi metsäsieniä ja hummusleipiä

Helppo sienikastike
rasvaa paistamiseen
litra tatteja, kanttarelleja tai suppilovahveroita
1 iso sipuli
4 dl soijakermaa
2 rkl vehnäjauhoja
suolaa ja mustapippuria

Tuoreet metsäsienet ovat todellista ekoruokaa. Pilko sienet ja sipuli pieniksi. Kuumenna rasva pannulla, lisää sienet ja sipuli. Paista kunnes sienistä on haihtunut ylimääräinen neste. Sekoita vehnäjauho tilkkaan soijakermaa ja lisää jauhot ja loppu kerma pannulle. Suolaa, pippuroi ja syö perunoiden kanssa.

Herkkuhummus
250 g  kuivattuja kikherneitä
1/2 dl tahinia
2 sitruunan mehu
5 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
2 tl mustapippuria rouhittuna
3 dl vettä
4 rkl oliiviöljyä

Hummus on mahtava leivänpäällinen juuston ja makkaran sijaan. Aloita sen valmistaminen liottamalla kikherneitä runsaassa vedessä yön yli. Huuhtele herneet juoksevan veden alla ja keitä niitä noin tunti. Soseuta kaikki aineet sauvasekoittimella. Kaada päälle tilkka oliiviöljyä ja koristele yrteillä ja paprikajauheella. Levitä leivälle, käytä sipsien ja kasvisten dippinä tai ruoan lisäkkeenä.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.