Jos tutkii jutussa mainittuja lastenkirjoja, voi tästä Minna Toivion kuvasta löytää monta tuttua hahmoa.
Iltasaduksi kannattaa valita kirja, josta aikuinenkin pitää
Monien uutuuskirjojen kuvissa on paljon tutkittavaa ja virikkeitä kiinnostaville keskusteluille.
Kun lukee ääneen, on pakko keskittyä ja rauhoittua. Se tekee hyvää. Ääneen lukeminen on myös mukavaa. Paitsi tietysti silloin, kun väsymys painaa silmiä umpeen ja lapsi pyytää lukemaan lisää ja lisää.
Mutta mitä sitä lukisi? Voi olla, että asiantuntijoilla on perustellumpia ohjeita, mutta minusta helppo perussääntö on lukea ääneen kirjaa, josta itse pitää. On nimittäin niin, että jos myös lapsi ihastuu kirjaan, sitä luetaan ja luetaan lukemattomia kertoja, kunnes vastaan tulee uusi suosikki.
Poimimme uusista kirjoista muutaman kiinnostavan.
Vähän tekstiä, paljon juteltavaa
Mielessä Richard Scarryn tavaraa tulvillaan olevat kirjat nappaan valikoimaan tukevasivuisen Äkkää ja tökkää (Lasten Keskus) sekä Thierry Lavalin Missä on maatila? (Nemo).
Äkkää ja tökkää -kirjan yleisilme on rauhallinen, vaikka kuvia sivulla onkin paljon. Joka sivulla on muutama kysymys, mutta ei muuta tekstiä. Mutta kyllä tähänkin aikuinen kyllästyy, jos etsii viidettäkymmenettä kertaa sivulta kolmea muurahaista.
Missä on maatila? -kirjassa ollaan Ranskassa. Niinpä lukija saa varautua selvittämään, että lapsi ei ehkä törmää Suomessa mispelipuihin tai texas longhorn -lehmiin.
Pitkänmallisessa kirjassa on viisi taittoläpällistä aukeamaa, mutta yksityiskohtia niin paljon, että kerta-annokseksi riittänee jo yksi aukeama. Läppäsivuilla on kuva-aukeamalla esiintyviä yksityiskohtia nimettyinä, varsinaisen aukeaman täyttää kuva, jossa tapahtuu paljon.
Jos kirja lasta innostaa, sen parissa tullaan todennäköisesti viettämään monta juttutuokiota – kuva-aukeamilla ei nimittäin ole yhtään tekstiä.
Onni-poika tykkää pelata (Minerva) on Sanna Pelliccionin Onni-pojasta kertovan sarjan kymmenes osa. Kirjasta tulevat mieleen Mintut, Vantut, Ainot ja Mikko Mallikkaat. Aika on toinen, mutta aina on ajankohtaisia aiheita, joita halutaan käsitellä myös pienille lapsille suunnatuissa kirjoissa. Täsmäkirja perheeseen, jossa halutaan keskustella siitä, että muutakin puuhaa on kuin seikkailu virtuaalimaailmassa.
Upea kuvitus viehättää niin lasta kuin aikuistakin
Varsinaisissa kuvakirjoissa voi olla niin upea kuvitus, että jo kuvat ilahduttavat ennen kuin on lukenut ensimmäistä sanaakaan. Lohikäärmeunia-kirjassa (Schildts & Söderstörms) Jenny Lucanderin kuvitus on juuri sellainen: upeat värit ja kiinnostava kerroksellisuus. Ei Sanna Tahvanaisen tarina liikaa töitä tekevästä bisnesäidistä ole huono ollenkaan, mutta kuviin ihastuin ensimmäiseksi.
Benji Daviesin Toivo ja valas -kirjassa (Karisto) teksti ja kuva pelaavat hienosti yhteen. Teksti on osoittelematonta ja kuvitus kertoo paljon pienen Toivon yksinäisyydestä ja ystävyydestä valaan kanssa. Kaikkea ei tarvitse selittää sanoin. Tämä kirja herättää tunteita ja ajatuksia. Sopii levollisiin hetkiin.
Tämän vuodenajan iltasatukirjaksi sopii mainiosti Finlandia Junior -ehdokas Hämärinkäinen (Karisto), joka on Mila Teräksen ja Karoliina Pertamon käsialaa. Kirja kertoo totta ja satua limitellen Hämärinkäisestä, joka kutoo hämärää. Mutta miten käy, kun kukkakauppias Keikander ei pidä pimeän tulosta? Levollinen, kaunis kirja, jossa on monta tasoa satuun kiedottuna.
Villiä menoa ja erikoisia tapauksia
Pinon päälle valitsin kaksi uutta kirjaa, jotka vaativat jo vähän isompaa kuulijaa. Stanislav Vostokovin Frosjan talo on hauska ja lennokas tarina Isälän kylässä asuvasta Frosja-tytöstä, jonka talo varastetaan. Matkan varrella tapahtuu monenlaista uskottavaa ja uskomatonta. Kirjassa on aika tavalla samanlaista tunnelmaa ja leikkisyyttä kuin Eduard Uspenskin kirjoissa.
Shaun Tanin Etäisten esikaupunkien asioita (Lasten Keskus) on mielenkiintoinen kirja. Kuvat ovat hienoja ja yllätyksellisiä, välillä herkkiä ja kauniita, välillä pelottavia. Tarinoita kirjassa on viisitoista. Etäisten esikaupunkien asioita sopii hyvin aikuisenkin hyllyyn, mutta tämä saattaa olla kirja, johon yksi lapsi rakastuu ja toinen taas pitkästyy. Täytyy vain kokeilla.
Päivi Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen. Tuhti tietopaketti, jossa on myös paljon kirjavinkkejä.
Jaa tämä artikkeli: