Kuva: Thinkstock
Ilves Itä-Helsingissä – tutustu kaupungin erikoisiin villieläimiin
Villieläimillä on vahva kaupunkilaistumisbuumi. Ympäristötarkastaja Raimo Pakarisen mukaan moni uusi luonnonvarainen eläinlaji totuttautuu pääkaupunkiseudulla urbaaniin elämään. Pesukarhuihin täällä ei ole kuitenkaan törmätty sitten 1930-luvun.
ILVES (Lynx lynx)
Missä asustelee?
On asuttanut pääkaupunkiseudun maalaismaisemia vakinaisesti, mutta alustavia merkkejä ihmisasutuksen sekaan hiipimisestä on jo saatu.
Paljonko yksilöitä?
Kanta Suomessa on arviolta noin 2700–2900 aikuista yksilöä. Kanta on Euroopan maiden vahvimpia.
Mistä voi bongata?
Ilves on alkanut vierailla säännöllisesti Itä-Helsingissä. Östersundomissa niitä todennäköisesti asuukin. Ennusteen mukaan 10 vuoden päästä idässä ja Keskuspuistossa on urbaania ilveskantaa.
HUUHKAJA (Bubo bubo)
Missä asustelee?
Huuhkajien asettuminen keskustaan näyttää pysähtyneen joksikin aikaa. Luonnonympäristössä pesiviä huuhkajia on kuitenkin lähituntumassa, joten uusi aalto on vielä odotettavissa.
City-huuhkajia on tavattu Helsingin lisäksi useissa muissakin Euroopan kaupungeissa, kuten Tukholmassa ja Wienissä. Suomen tunnetuin kaupunkihuuhkaja on Olympiastadionilla näyttäytynyt Bubi.
Paljonko yksilöitä?
Suomessa pesii noin 1200 huuhkajaparia.
Mistä voi bongata?
Juuri nyt huuhkajaa on vaikea löytää pääkaupungista.
Helsingin Forumin huuhkajaperheen pesintä pari vuotta sitten oli suuri mediatapahtuma. Valitettavasti koiras kuoli seuraavana talvena – syynä ehkä kesykyyhkystä tarttunut virustauti – eikä pesintä toistunut.
Tiesitkö tämän huuhkajasta?
Euroopan vanhin rengastettu huuhkaja on ollut suomalainen. Se eli 26 vuotta 7 kuukautta 2 päivää.
LIITO-ORAVA (Pteromys volans)
Missä asustelee?
Uusia liito-oravan elinalueita on viime vuosina löytynyt runsaasti Espoon eteläosien ja Kauniaisten taajama-alueilta. Niissä liito-oravat elävät pienten metsälaikkujen ja pihapuuston luonnehtimassa ympäristössä. Ne asustavat asuinalueiden tuntumassa niin huomaamattomasti, ettei useimmilta paikoilta ole tullut ollenkaan asukkaiden liito-oravahavaintoja. Lajin elinalueet ovat paljastuneet vasta, kun oravia on osattu etsiä.
Paljonko yksilöitä?
Keväällä 2006 julkaistun tiedon mukaan Suomessa oli 143 000 naarasliito-oravaa. Liito-orava on luokiteltu uhanalaisuudeltaan Suomessa vaarantuneeksi.
Mistä voi bongata?
Liito-oravat liikkuvat pääasiassa öisin, eivätkä ne ole arkoja ihmistä kohtaan. Sekä Espoosta että Kauniaisista liito-oravan jätöksiä on löytynyt kerrostalojen pihapuiden ja kadunvarsipuiden tyviltä, kuusiaitojen alta ja rakennettujen puistoalueiden reunoista.
Vaikka havainnot naapurikuntien puolella ovat nopeasti yleistyneet, Helsingissä liito-oravaa on pidetty satunnaisena vierailijana. Maaliskuussa 2014 Munkkivuoresta kuitenkin löytyi liito-oravan elinalue. "Stadin urbaaneimmat” liito-oravat on tavattu Meilahdesta, jossa on kaksi liito-oravan ydinaluetta vajaan 500 metrin päässä toisistaan.
"Vihtiläiseltä turkistarhalta oli päässyt karkuun pesukarhu, joka siis on pohjoisamerikkalaista alkuperää. Se oli ajan tavan mukaan tullut ammutuksi Nuuksiossa. Korvenkontio pohti lehtitekstissään, että mitähän olisi alkanutkaan kuulua, jos olisi tullut yleiseen tietoon, että "joku on tahallisesti laskenut täällä vapauteensa rengashäntäisen pikku muukalaisen?”, kertomus kuuluu.
Vieraslajien istuttaminen on Pakarisen mukaan kielletty lailla vasta 1990-luvulla.
"Pesukarhu on urbanisoituneena kiehtova mutta myös harvinaisen vaivalloinen: sillä on näppärän käsimäiset käpälät, joilla se pystyy avaamaan talojen ja jääkaappien ovia. Voi olla hyvä, että nämä meiltä puuttuvat, kun kädestä sieppaileviin lokkeihinkin kiinnitetään niin suuri huomio", Pakarinen toteaa.
Lähteet:
-
Helsingin kaupungin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu 13/2014
-
Helsingin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen
-
Wikipedia
Jaa tämä artikkeli: