null Insinööri laski, että Raamattu on väkivaltaisempi kuin Koraani. Mitä sanoo teologi?

Kuva: Thinkstock

Kuva: Thinkstock

Ajankohtaista

Insinööri laski, että Raamattu on väkivaltaisempi kuin Koraani. Mitä sanoo teologi?

Ohjelmistoinsinööri Tom Anderson laski, että Raamatussa on enemmän väkivaltaa kuin Koraanissa. Raamattuteologian kouluttaja Mika Aspista tutkimus mietityttää.

Iltalehti uutisoi 11.2. uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan Raamattu on väkivaltaisempi kuin Koraani. Ohjelmistoinsinööri Tom Anderson vertasi englanninkielisiä versioita Uudesta ja Vanhasta testamentista sekä Koraanista itse kehittämällään tekstianalyysimenetelmällä. Tulosten mukaan Raamatussa on paljon Koraania enemmän vihan tunteita, tappamista ja tuhoa.

Raamattuteologian ja hermeneutiikan kouluttajassa Mika Aspisessa uutinen herättää paljon kysymyksiä.

”En ole ehtinyt syvemmin perehtyä kyseiseen tutkimukseen, joten voin kommentoida ainoastaan yleisellä. Tutkimuksessa on varmaankin hyvää raakadataa, mutta pitäisi analysoida tarkemmin, mitä datan perusteella voi päätellä”, Aspinen toteaa.

Aspinen kehottaa tutkimuksen tuloksiin tutustuvaa terveeseen kriittisyyteen.

 

On niitä, jotka mielellään tarttuvat väkivaltaisimpiin kohtiin, jotka tarjoavat uskontokritiikille herkullista kauhisteltavaa."
 

”Tutkija on suorittanut sanatilastollista tutkimusta, joten analyysi perustunee yksittäisiin sanoihin. Mitä sanoja on valittu ja miten niitä on ryhmitelty? Entä missä määrin on kulloinkin otettu kontekstia huomioon?”

Aspisen mukaan tutkimustulos on haasteellinen sikäli, että sen pohjalta voidaan tehdä hyvinkin mustavalkoisia päätelmiä ja pitkälle meneviä yleistyksiä.

”Esimerkiksi Vanhan testamentin roolia voidaan lähestyä monin tavoin. On niitä, jotka mielellään tarttuvat väkivaltaisimpiin kohtiin, jotka tarjoavat uskontokritiikille herkullista kauhisteltavaa. Toinen ääripää yrittää selittää väkivaltaa kokonaan pois – eli kun oikein luetaan sitä ei olekaan. Islamin kohdalla on sama kysymys. Jihad voidaan kääntää pyhäksi sodaksi, mutta versooko siitä selitys sille, miksi pyhää sotaa käydään kaikkialla? Toinen selityshän on, että 'pyhä sota' viittaa mielensisäiseen kamppailuun.”
 

Asiat eivät ole mustavalkoisia, eikä minkään uskonnon pyhä kirja ole sen uskonnon manuaali."
 

Aspinen muistuttaa, että olennaisin kysymys on pyhien tekstien käyttö ja tulkinta tietyssä kulttuurissa sekä se, mitä niistä valitaan ja luetaan.  Lisäksi pyhät tekstit ovat vain tietty osa kulttuuria, johon ovat vaikuttamassa monet muutkin asiat.  

”Esimerkiksi vihasta, sodasta ja tappamisesta voidaan puhua kovin erilaisissa yhteyksissä. Jos otetaan tarkasteltavaksi käsky 'älä tapa', hahmottuuko se tietokoneohjelmalla väkivaltaiseksi? Tiettyjä sanoja ja niiden esiintymiä helppo etsiä, mutta luetaanko kohtia kontekstissaan?”

Tutkija Tom Anderson painottaa, etteivät hänen tutkimansa pyhät kirjat eivät ole kyseisten uskontojen ainoita kirjoituksia, eivätkä muodosta ainoaa pohjaa sille, miten uskontoja opetetaan. Samoilla linjoilla on myös Aspinen.

”Asiat eivät ole mustavalkoisia, eikä minkään uskonnon pyhä kirja ole sen uskonnon manuaali. On erotettava kertovatko tekstit menneiden aikojen tapahtumista – esimerkiksi Israelin kansan historiasta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu – vai otetaanko kantaa yleisemmällä tasolla. Kaikki pyhien tekstien käyttö on väistämättä valikoivaa, eli pitäisi ottaa huomioon, mitä kohtia tutkittu yhteisö käyttää, millä perusteilla ja mihin tarkoituksiin. Hengellistä ja fyysistä väkivaltaa voidaan haluttaessa perustella niin Raamatulla kuin Koraanillakin, mutta ei väkivallan tekijä voi paeta vastuutaan, eikä ulkoistaa sitä pyhälle tekstille."

Aspinen korostaa, että sekä Vanha testamentti että Koraani saadaan sopivilla valinnoilla näyttämään joko hyvin sotaisilta tai maailmanrauhaa lujittavilta teoksilta.

 ”Pyhät tekstit tarjoavat aineksia moneen – siksi vastuullinen tulkinta on aina tärkeää.”

Jaa tämä artikkeli:

Toimitus suosittelee

Lähde nojatuolimatkalle Iraniin, Vanhan testamentin jäljille

Hengellisyys

Muinaisen Persian historia ja Raamatun kertomukset osoittavat, että Persian ja Välimeren kulttuurit ja uskonnot olivat sidoksissa toisiinsa monin eri tavoin, kirjoittaa Suomen Iranin suurlähettiläs Harri Kämäräinen.


Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.