null Intiaanit taistelevat toimeentulostaan

Vuosi vuodelta köyhtyvät intiaaniyhteisöt rakentavat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa omin ehdoin. Kuva: Raija Korhonen

Vuosi vuodelta köyhtyvät intiaaniyhteisöt rakentavat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa omin ehdoin. Kuva: Raija Korhonen

Intiaanit taistelevat toimeentulostaan

Toimittajamurha kiihdyttää tunnelmaa Meksikossa.

Huonontuneet olosuhteet ovat johtaneet levottomuuksiin Oaxacassa. Parhaillaan puidaan oikeudessa toimittajan murhaa. Yli sata pappia vaatii tapauksen oikeudenmukaista tutkintaa.

Oaxaca on yksi Meksikon köyhimmistä osavaltioista, jossa asuu maan suurin alkuperäisväestö. Intiaanien elämä Oaxacassa on taistelua toimeentulosta, sillä koko päivän uurastus ei takaa edes ruokaa perheelle. Intiaanikulttuurien aliarvostus, syrjintä ja rasismi tekevät materiaalisesta köyhyydestä myös henkisesti raskasta.

Yhteiskunnallisen työn pastori Raija Korhonen Helsingin seurakuntayhtymästä vieraili maaliskuussa 2009 ensimmäistä kertaa Oaxacassa.

– Meksiko on kehitysmaa. Kylissä ihmiset tekevät käsitöitä tai perustavat vaikkapa kotiravintolan selviytyäkseen. Ruoka tehdään tulisijalla, sillä sähköä ei välttämättä ole, Korhonen muistelee.

– Tiilestä muuratuissa taloissa on usein maalattia ja peltikatto, eikä kaikissa taloissa ole edes ikkunoita. Etenkin vuoristossa olosuhteet ovat äärettömän huonot.

Vaikeat olosuhteet ovat kuitenkin lujittaneet oaxacalaisten sosiaalisia verkostoja. Korhoseen kyläläisten yhteisöllisyys teki suuren vaikutuksen

– Kun suomalainen saa jotain, hän usein pitää sen itsellään, Korhonen pohtii.   Meksikossa tilanne on toisenlainen. Jos yksi perheenjäsenistä lähtee kaupunkiin töihin, hän huolehtii muista. Perhe on köyhien ainoa sosiaaliturvaverkosto.

Konflikti johtaa kapinaan

Jatkuvasti huonontuvat olot johtivat valtavaan kansanliikkeeseen Oaxacassa 2006. Kurjuuteen kyllästyneet ihmiset nousivat kapinaan korruptoitunutta hallitusta, tyhjiä lupauksia ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. 

Kaikki sai alkunsa opettajien lakosta, jonka hallitus pyrki hajottamaan voimakeinoin. Miehet, naiset ja lapset kaikista yhteiskuntaluokista tukivat opettajien pyrkimyksiä ja aloittivat rauhanomaisen kamppailun oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Alkuperäiskansojen aseman parantaminen oli yksi liikkeen keskeisistä päämääristä.

Hallituksen väkivaltaisuuksien vuoksi kansanliike on vaatinut myös ihmishenkiä. Parhaillaan oikeudessa käsitellään yhteenotoissa kuolleen yhdysvaltalaisen toimittajan murhaa, josta syytetään tekaistuin perustein oaxacalaista aktivistia. 81 meksikolaista ja 84 yhdysvaltalaista pappia on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan oikeudenmukaisuutta tapauksen tutkimiseen. Kirkolla onkin ollut kansanliikkeessä merkittävä, joskin jakautunut rooli. Kirkon piirissä toiset tukevat kamppailua, toiset vastustavat.

Radio palvelee yhteisön tarpeita

Helsingin seurakuntayhtymä tukee Oaxacassa kehitysyhteistyöprojektia, jossa vuoristoalueiden intiaanikyliin rakennetaan yhteisöradioita. Muutosten keskellä eläville kylille radioilla on suuri merkitys, koska sen välityksellä voidaan tiedottaa kyläläisten oikeuksista sekä ylläpitää kieltä ja kulttuuria.

Raija Korhonen vieraili Oaxacassa kahdessa kylässä, joista toiseen yhteisöradio on jo perustettu ja toisessa prosessi on vielä käynnissä.

– Radiotoiminta on todella tärkeää kylissä, joissa ihmiset ovat muuten eristyksissä. Radio on kylien ainoa media, sillä televisiota ei ole, eikä lehtiä kanneta vaikeiden kulkuyhteyksien vuoksi.

Ihmiset voivat tuoda radioon luettavaksi esimerkiksi syntymäpäivätoivotuksia tai naiset voivat kertoa vaikkapa myyvänsä kotonaan ruokaa. Näin radiotoiminta vahvistaa yhteisöllisyyden lisäksi myös paikallistaloutta.

– Kerran radiolle pelmahti joukko opiskelijanuoria México Citystä. He tulivat kertomaan, että pääkaupungissa on myös köyhille mahdollisuus opiskella. Näin he välittivät tiedon lisäksi myös toivoa ja näkökulmia elämään, Korhonen kertoo.

Meksikossa Korhonen vakuuttui siitä, että radiohankkeelle on suuri tarve köyhissä kylissä.
– Ihmiset voivat kertoa radiossa arkiselta tuntuvia asioita, joilla on kuitenkin heidän toimeentulonsa kannalta suuri merkitys. Kyläläiset voivat saada radiotyöskentelystä jopa ammatin, sillä heitä koulutetaan ylläpitämään radiota.   Siksi radio toimii kansan korkeakouluna köyhyyden keskellä, Korhonen näkee. Yhteistyö meksikolaisten kanssa on Korhosen mukaan tärkeää myös suomalaisille.

– Kun seuraamme kylien elämää voimme oppia, mitä arki iloineen ja suruineen on eri puolilla maailmaa.

Ääni intiaanikylille on pääosin ulkoministeriön rahoittama kehitysyhteistyöhanke, jota toteuttavat Kansan Radioliitto Suomessa ja Ojo de Agua Meksikossa. Lisää hankkeesta: www.aaniintiaanikylille.net

Jaa tämä artikkeli: