null IRR-TV vie sanomaa

Studiossa. Arabiosaston päällikkö Hani Henein (seisomassa) keskustelee IRR-TV:n studiossa etiopialaisten kollegojensa Aster Saburen (vas.) ja Kebede Mergian kanssa. Viimeksi studioon kutsuttiin uskoon tullut egyptiläinen laulaja Yhdysvalloista.

Studiossa. Arabiosaston päällikkö Hani Henein (seisomassa) keskustelee IRR-TV:n studiossa etiopialaisten kollegojensa Aster Saburen (vas.) ja Kebede Mergian kanssa. Viimeksi studioon kutsuttiin uskoon tullut egyptiläinen laulaja Yhdysvalloista.

IRR-TV vie sanomaa

Syyskuussa pääkaupunkiseudulla alkaa näkyvä mediamissio eli evankeliointikampanja. Sen pääjärjestäjä on IRR-TV. Siis mikä?

– IRR-TV on Pohjois-Euroopan suurin medialähetysjärjestö, valottaa järjestön johtaja ja perustaja, Kanadassa kasvanut Hannu Haukka. Ohjelmapäällikkönä toimii hänen vaimonsa, Petroskoista kotoisin oleva Laura Haukka.

Nimilyhenne viittasi alkujaan venäjänkieliseen radio- ja televisiotyöhön, mutta nykyisin se on järjestön virallinen nimi.

IRR-TV tuottaa edelleenkin venäjänkielisiä kristillisiä ohjelmia niin Keravalla, Pietarissa kuin Israelissa. Ohjelmia tehdään myös arabiaksi, somaliaksi ja useilla muilla kielillä sekä suomeksi Suomi-TV:lle ja Radio Deille. Keravan studiot ovatkin vilkas kansainvälinen työyhteisö.

Arabiosaston päällikkö, egyptiläinen Hani Henein kertoo:

– Teemme satelliittikanaville evankelioivia ohjelmia ja perheohjelmia, joiden tarkoitus on auttaa perheitä pysymään koossa. Saamme paljon palautetta, 20–50 sähköpostia ja kirjettä päivässä.

”Kiitos, että kylvätte rakkauden, rauhan ja vapauden siemeniä arabimaailmaan. En imartele teitä kun sanon, että olen todella kiinnostunut ohjelmistanne. Ne motivoivat katsojaa tarkistamaan omalla kohdallaan joitakin tärkeitä kysymyksiä, kuten mikä minä olen, mikä on elämäni tarkoitus, missä olen ikuisesti”, kirjoittaa Abdullah Pohjois-Afrikasta.

 

IRR-TV:n toinen työmuoto onmediamissioiden järjestäminen. Vuodesta 2003 alkaen on järjestetty 56 missiota 11 eri maassa, eniten Venäjällä, mutta myös Israelissa ja Aasiassa.

Suomalaisilta tukijoilta IRR-TV saa vuodessa noin kolme miljoonaa euroa lahjoituksina ja ulkomaisista lähteistä, muun muassa kanadalaiselta säätiöltä, 1,5 miljoonaa euroa.

Mediamissio tarkoittaa sitä, että kristillinen toivon sanoma näkyy tehokkaasti suurkaupungin mediassa. Stadionkokouksia ei pidetä. Yhteistyökumppaneina ovat paikalliset seurakunnat.

– Mission aikana toimii puhelinkeskus, call center, vuorokauden ympäri. Jos ihmiset toivovat yhteydenottoa, seurakunnan työntekijä tai vapaaehtoinen lähtee viemään hänelle missiokirjaa ja kutsuu mukaan. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, korostaa Hannu Haukka.

– Tarkoituksena ei ole kutsua ihmisiä heti kirkkoon, vaan kertoa hänelle, että muutos on mahdollinen siinä, missä hän eniten tarvitsee sitä elämässään.

Puheluita tulee tuhansittain. Laura Haukka kertoo yhdestä: Nuori mies Voronezissa seisoo katon reunalla valmiina hyppäämään. Silmiin osuu mediamission mainos puhelinnumeroineen. Hän soittaa ja kertoo tappavansa itsensä, koska kukaan ei välitä hänestä. Päivystäjä sanoo: ”Älä hyppää!” Hän lähtee ajamaan soittajan luo puhuen tämän kanssa koko ajan. Nuori mies pelastuu.

IRR-TV:llä on siis hyvät kokemukset missioista muualla maailmassa. Mutta toimiiko konsepti elintasomaa Suomessa, missä ihmiset ovat kuulleet kristinuskosta kenties kyllästymiseen asti?

– Monet ovat pyytäneet missiota Helsinkiin. Meistäkin ajatus tuntui ensin vieraalta. Mutta sitten ajattelimme, miksi ei? Laura Haukka kertoo.

– Emme aio kopioida mallia suoraan pääkaupunkiseudulle. Toisaalta ihmiset ovat perustarpeineen samanlaisia kaikkialla. Henkilökohtainen kontakti toimii, Hani Henein on huomannut.

Hannu Haukka viittaa BBC:n uutisoimaan nettipohjaiseen tutkimukseen. 1,1 miljardia ihmistä oli sitä mieltä, että kymmenen polttavimman kysymyksen joukossa ykköset ovat nämä: Onko Jumala olemassa? Mikä on onnen salaisuus?

 

Muutoksen mahdollisuus -nimeä kantava kampanja mainostaa itseään pääkaupunkiseudun seurakuntien hankkeena. Helsingin, Vantaan ja Espoon luterilaisista seurakunnista kuitenkin vain yksi, Espoonlahden seurakunta, on mukana.

Helsingin seurakuntaneuvostot eivät ole käsitelleet asiaa. Kirkkoherrojen kokous päätti alkukeväästä, että seurakunnat eivät osallistu kampanjaan.

– Meille tarjottiin valmista konseptia, josta puuttui vain työvoimaa. Totesimme, ettei ole mahdollista irrottaa työntekijöitä tähän hankkeeseen, kun on omat projektit, Pienelle parasta ja Jäsenelle parasta, menossa ja seurakuntia yhdistetään, sanoo Töölön kirkkoherra Auvo Naukkarinen.

– Mediamission ote on hyvin evankelioiva. Se on luonnollisesti hyvä, mutta jotkin korostukset eivät ihan istu luterilaisen kirkon linjaan, Naukkarinen toteaa.

Kallion kirkkoherrana pitkään toiminut Esa Siljamäki kommentoi eläkepäiviltä aikaisempia päätöksiä:

– Yhteiskristillisissä hankkeissa luterilaiset seurakunnat aristelevat vahvaa ratkaisukristillisyyden henkeä. Vielä isompi asia on se, että pienten seurakuntien mielestä isot hankkeet ovat raskaita järjestää ja oma perusseurakuntatyö kärsii. Hankkeeseen pitäisi irrottaa joku työntekijä ja karsia jotain muuta pois.

Helsingin seurakunnat olivat vuonna 1981 mukana Se löytyy – Tässä elämä -kampanjassa, jossa tärkein yhteistyökumppani oli Kansan Raamattuseura. Seurakunnista soitettiin 116 500 puhelua ja kutsuttiin ihmisiä mukaan. 11 prosenttia halusi tulla pienryhmiin, ja jumalanpalveluksiin tuli paljon uutta väkeä. Kirkko oli mukana myös Billy Grahamin Missio Helsingissä Olympiastadionilla 1987.

1990-luvun lopulla kirkkoherrat päättivät, että yhteiskristillisiin kampanjoihin ei lähdetä mukaan, vaan keskitytään omiin. Sen jälkeen on toteutettu kolme laajaa kampanjaa: Siunaus (2002), Armo (2005) ja Usko, toivo, rakkaus (2007–2009).

Eira Serkkola

IRR-TV:n ohjelmia Suomi-TV:ssä ke–su klo 21 tai 23.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.