Pakko pärjätä. Työttömyys on monelle isälle kova pala, koska he kokevat tehtäväkseen leivän tuomisen perheeseen.
Isän potkut voivat rikkoa perheen
IT-alan irtisanomiset ovat pudottaneet nuoria perheenisiä tyhjän päälle. Moni etsii apua kirkosta.
Kolmekymppisen insinöörin työt loppuvat yllättäen. Koko osaston toiminta saneerataan ja siirretään Kiinaan. Kotona on yksivuotias lapsi, ja vaimon työsuhteet ovat jo vuosia olleet lyhyitä määräaikaisuuksia. Silti asuntolainaakin pitäisi lyhentää.
Tämän tyyppinen tarina on kerrottavaan monella nuorella perheenisällä, joka tulee Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijän Maire Hellaksen puheille.
Aiemmin Hellas tapasi työssään paljon sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla työskenteleviä ihmisiä. Nykyisin asiakaskuntaan kuuluu IT-alan korkeasti koulutettuja osaajia.
Esimerkiksi Nokia jätti työttömäksi muun muassa insinöörejä ja koodaajia. Juuri tämän ryhmän työttömyys on ELY-keskuksen tutkija Jouni Nupposen mukaan pitkittynyt.
Kahden vuoden aikana Tapiolan seurakunnan perhetyöntekijöiden asiakasmäärät ovat kaksinkertaistuneet. Vuonna 2013 kirjattiin 161 keskustelukontaktia perhetyöntekijän kanssa.
Tuomiokirkkoseurakunnassa kontakteja kirjattiin 186. Kirjaamisessa on eroja seurakuntien välillä, joten luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Tilastot kertovat kuitenkin pirstaloituvasta elämästä ja turvattomuudesta.
Monien nuorien aikuisten arki on muuttunut raskaaksi puurtamiseksi, jossa ilon ja onnen aiheet jäävät katveeseen.
”Yhä useampi ei näe elämässään lainkaan toivoa. Eräskin isä sanoi, että hän on kuin putkessa, valoa ei ole missään”, Hellas kertoo.
Yksikään Maire Hellaksen puheille tullut perheenisä ei halua antaa haastattelua edes nimettömänä. Tunnistettavuuden pelko on liian suuri, eivätkä he halua riskeerata mahdollisuuttaan saada töitä. Kilpailu työpaikoista on synnyttänyt leimautumisen pelon.
Hellas kertoo, että monet nuoret aikuiset eivät uskalla hakea apua terveydenhuollon kautta. Käynnistä seurakunnan perhetyöntekijän puheilla ei jää merkintöjä, jotka voisivat nousta esiin myöhemmin.
Myös Espoon kaupungin lapsiperheiden perhetyön johtava perheohjaaja Ulla Anttila kertoo, että vanhempien kynnys hakea apua parisuhteen ja perheen ongelmiin saattaa olla korkea. Monet ottavat mieluummin perheohjaajan kotiinsa käymään, kuin lähtevät suoraan vastaanotolle.
Seurakuntien perhetyöntekijät tekevät yhteistyötä Espoon seurakuntayhtymän Perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa ja ohjaavat sinne asiakkaita, jotka tarvitsevat esimerkiksi pitkäaikaista terapiaa.
”Jokin auttava taho pyritään löytämään nopeasti”, Hellas sanoo.
Perheasiain neuvottelukeskuksen perheneuvojat eivät ehdi ottaa vastaan kaikkia apua tarvitsevia. Viime vuonna kirkon perheneuvojien puheille pääsi Espoossa 51 prosenttia apua hakeneista ihmisistä. Muita ohjataan eteenpäin.
”Kysymme avun tarvitsijalta, onko hänen mahdollista hakea apua yksityiseltä puolelta. Vähävaraisuus on eräs näkökulma, jonka otamme huomioon ottaessamme vastaan uusia asiakkaita”, Espoon Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura kertoo.
Perheneuvontaa tarvitsevia ohjataan muun muassa Väestöliittoon sekä yksityisille terapeuteille. Seurakuntien, Perheasiain neuvottelukeskuksen ja kaupungin perheneuvontapalvelut ovat maksuttomia.
Jonot Espoon kaupungin perheneuvontaan ovat lyhentyneet, vaikka asiakasmäärät ovat pysyneet samana viime vuosina.
Tämän vuoden helmikuussa Etelä-Espoon alueella odotusaika perheneuvolan ensimmäiseen tapaamiseen oli 38, Espoon keskuksessa 19 ja Leppävaarassa 12 vuorokautta. Vielä pari vuotta sitten odotusaika oli puoli vuotta.
”Jonoja on saatu lyhennettyä muun muassa erilaisilla ajanvarauskäytäntöjen muutoksilla”, Espoon kaupungin perheneuvolapalvelujen päällikkö Ilkka Pakarinen sanoo.
Kaupungin perheneuvonnan asiakkaana on noin 1 000 perhettä. Seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskuksen kokonaisasiakasmäärä Espoossa oli vuonna 2013 vajaa 800.
Kodeissakin eletään kvartaalitaloutta, jota leimaa jatkuvan ponnistelun, eteenpäin pyrkimisen ja tuottamisen pakko. Maire Hellaksen mukaan moni mies kokee, että perheen isän tehtävä on tienata ja pysyä joka tilanteessa vahvana.
”Aina pitäisi pärjätä ja menestyä. Osa pystyy elämään jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa, mutta ajan hektisyys myös uuvuttaa ihmistä.”
Hellas tapaa työssään nuoria vanhempia, jotka haluaisivat mennä eteenpäin elämässään. Kuitenkin välineet vaikeiden asioiden käsittelyyn puuttuvat, ja yhteinen tulevaisuus on vaakalaudalla.
Työttömäksi jäädessä tunteiden käsittely voi jumiutua, eikä perheen sisäinen kommunikaatio suju. Pahaa oloa ei osata kanavoida ulos, ja pariskunta saattaa kokea, että rakkaus on loppunut.
”Moni perhetyön kautta apua hakeva seisoo kuilun reunalla. Meidän tehtävämme on auttaa rakentamaan silta kuilun yli.”
Seurakunnan perhetyöntekijään voi ottaa yhteyttä kaikissa perhettä ja parisuhdetta koskevissa asioissa. Kirkon Perheasiain neuvottelukeskuksen asiakkaaksi voi hakeutua puh. 09 8050 2420 tai 09 8050 2421.
Espoossa on 11 385 työtöntä, joista 109 on 25–35-vuotiaita insinöörejä.
Jaa tämä artikkeli: