Lastenhoitaja Ritva Mikkola auttaa Noel Sormusta (oik.), Matilda Marjamaata ja Juho Taipaletta pukemaan ulkovaatteita. Kuva: Jani Laukkanen
Iso päiväkotiryhmä vie kaikkien voimat
Suuret päiväkotiryhmät ovat puhuttaneet tänä keväänä. Kurkistimme, miltä arki näyttää lauttasaarelaisessa yli 130 lapsen päiväkodissa.
Pajalahden päiväkodin eteinen täyttyy äänestä ja ähellyksestä, kun 2–3-vuotiaat siiliryhmäläiset ovat lähdössä ulos leikkimään. Ulkopuolista mylläkkä hirvittää, mutta työntekijöiden mielestä ulkovaatteiden pukeminen sujuu tällä kertaa tavallista jouhevammin.
Päiväkodin pihalla aikuisilla saa olla monta silmää, sillä paikalla on kolme muutakin ryhmää. Pihalla eivät kuitenkaan aamupäivisin temmellä päiväkodin kaikki 133 lasta, sillä osa heistä touhuaa sisällä pienryhmissä.
– Pienryhmissä toimiminen rauhoittaa ilmapiiriä ja lapset tutustuvat paremmin toisiinsa. Iltapäivällä tämä malli ei kuitenkaan onnistu, joten kaikki lapset ovat yleensä silloin ulkona, kertoo lastentarhanopettaja Tuula Kivipuro.
Pajalahden päiväkoti pääsi uusiin valoisiin tiloihin maaliskuussa. Päiväkoti joutui toimimaan ankeissa väliaikaistiloissa yli kaksi ja puoli vuotta, ja sinä aikana lapsimäärä kasvoi peräti kolmella alle kolmevuotiaiden ryhmällä.
Kivipuron mukaan Lauttasaaressa asuu nykyään niin paljon lapsiperheitä, etteivät kaikki lapset mahdu lähialueen päiväkoteihin.
– Päiväkotimme on mitoitettu 126:lle 1–6-vuotiaalle lapselle, mutta koska määrä ylittyy, olemme joutuneet jakamaan jumppasalin leikki- ja lepopuoleen. Näillä näkymin sali saadaan normaaliin käyttöön elokuussa, jolloin lapsimäärä on se, minkä tilat sallivat.
Sijaispula stressaa
Pajalahden päiväkodissa on tiloja jakamalla saatu ryhmäkoot pidettyä kohtuullisina: alle kolmevuotiaiden ryhmissä on 12–13 ja yli kolmevuotiaiden 20–21 lasta. Työntekijät pitävät silti ryhmiä liian suurina.
Suomessa ei ole määritelty päiväkotiryhmien kokoja, vaan käytössä on suhdelukuperiaate, jonka mukaan ryhmässä on oltava yksi hoitaja neljää alle kolmevuotiasta, seitsemää yli kolmevuotiasta ja 13 esikouluikäistä kohden. Päiväkodin johtajan Pia Mansikkaviidan mielestä suhdeluku antaa kunnille liian vapaat kädet. Esimerkiksi alle kolmevuotiaiden ryhmässä lapsia voi olla jopa 28, kunhan suhdeluku täyttyy.
– Professori Liisa Keltikangas-Järvisen tutkimusten ja omien käytännön kokemustemme mukaan tämä on haitallista lapsen kehitykselle, vaikka suurin osa päivästä toimitaan pienryhmissä.
Ongelmana on myös se, että Helsingissä on pulaa pätevistä lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien sijaisista. Pajalahden päiväkodin tilannetta parantaisi, jos taloon saataisiin oma varahenkilö, mutta avoinna olleeseen paikkaan ei ole ollut hakijoita. Päiväkoti joutuu käyttämään pahimpina sairastelukausina paljon vuokratyövoimaa.
– Sijaisten opastamiseen menee melkoisesti aikaa. Joskus on ollut yhden viikon aikana neljäkin eri sijaista, Tuula Kivipuro selvittää.
Lastenhoitaja Anne Seitolasta jo järkikin sanoo, että lapsiryhmien pitäisi olla pienempiä.
– Kun aloitin tässä työssä 30 vuotta sitten, oli päiväkodeissa toisenlaista. Esimerkiksi aivan pienille oli vauvala, jossa kahdeksaa lasta kohti oli kaksi ja puoli hoitajaa. Jokaiselle lapselle jäi selvästi enemmän aikaa.
Moni vaihtaa alaa
Suomen Lastenhoitoalan liittoon on kantautunut kentältä lukuisia tarinoita päiväkotien työntekijöiden uupumisesta. Liiton mukaan liian suuret lapsiryhmät, jatkuvasti vaihtuva henkilökunta, sijaisten puute ja lisääntynyt paperityö kuormittavat henkilökuntaa.
– Pääkaupunkiseudun päiväkodeissa on muuta maata enemmän erityistä hoitoa vaativia lapsia. Tämä johtuu muun muassa siitä, että täällä on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, sanoo liiton toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari.
– Osa kokee työn niin rankaksi, että hakeutuu mieluummin töihin vaikka kaupan kassalle. Osa taas lähtee jatkokoulutukseen tai alan muihin tehtäviin, kuten itsekin olen tehnyt.
Seppälä-Vessari harmittelee, ettei laissa ole määritelty päiväkodin lapsiryhmien kokoja. Henkilöstön ja lasten välisiä suhdelukuja on nimittäin helppo kaunistella.
– Hallitusohjelmaan kirjattu päivähoitolain uudistaminen on jäänyt kesken, minkä vuoksi päivähoidossa jatkuu tietty väliaikaisuus.”Ei mitään hälyttävää”
Helsingin päivähoidon varhaiskasvatuspäällikön Hannele Lakkavaaran mukaan pääkaupungin päiväkodeissa ei ole tarvetta suuriin muutoksiin.
– Helsingissä on ollut lasten ja henkilöstön suhdeluku käytössä vuosikymmeniä. Jos lasten määrä jollakin alueella kasvaa, palkkaamme sen päiväkoteihin lisää henkilökuntaa. Tilanne vaihtelee vuosittain, nyt esimerkiksi keskustassa on ollut enemmän tarvetta hoitopaikoille.
Lakkavaaran mielestä sijaistilanne on pysynyt aisoissa, ja kaupungin omia sijaisia on pyritty lisäämään koko ajan. Päiväkotien sairaspoissaolojen määrät ja työhyvinvointikyselyt eivät nekään ole antaneet merkkejä, että niissä tapahtuisi jotakin hälyttävää.
Lakkavaara toteaa, että lisätilojen hankkiminen ja ryhmäkokojen pienentäminen vaatisi melkoisesti ylimääräistä rahaa. Hänestä nyt on erityisen tärkeää panostaa henkilökunnan ammattiosaamiseen.
– Varhaiskasvatustyössä pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon lasten tarpeet. Tähän liittyy vahvasti pienryhmätoiminta, jonka sisältö voi olla monenlaista, sanoo Lakkavaara.
Jaa tämä artikkeli: