Alle kilometri Lahdenväylälle. Marjut Klinga (vas.) ja Riitta Malve-Tamminen arvostavat ja puolustavat Itä-Helsingin metsiä. Tämä Kivikon metsä Kivikonkaaren laidalla on yleiskaavaehdotuksessa merkitty rakennusalueeksi. Kuva: Esko Jämsä
Itä-Helsingissä puolustetaan kaupungin vihreitä keuhkoja
Helsingin kaupunginhallitus päättää uudesta yleiskaavaehdotuksesta maanantaina. Sen jälkeen asia etenee kaupunginvaltuustoon. 20 yhdistystä vetoaa Itä-Helsingin metsien ja rantojen säilyttämisen puolesta.
"Stadilainen tarvii skutsinsa." Lokakuussa nähtäneen, saako tämä Stadin Slangi r.y:n iskulause vastakaikua Helsingin kaupunginvaltuustossa. Valtuusto päättää silloin uudesta yleiskaavasta, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14. kesäkuuta. Tässä strategisessa maankäyttösuunnitelmassa varataan muun muassa rakennusmaata tulevaa väestönkasvua varten.
Helsingissä asuu nyt 633 000 ihmistä. 600 000 asukkaan raja meni rikki vasta neljä vuotta sitten. Kasvuvauhti on Euroopan nopeimpia; vain Tukholma ja kenties Oslo kasvavat vielä nopeammin. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kaupunkisuunnitteluvirastosta liittää ilmiön Pohjois-Euroopan myöhäiseen kaupungistumiseen. Etelä-Euroopassa muuttovirta vie jo pikemmin keskisuuriin kaupunkeihin.
Manninen puhui Helsingin uuden väestöennusteen julkistamistilaisuudessa 8.9. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreen ennusteen mukaan jo neljän vuoden kuluttua väkiluku olisi 650 000. Se on maltillinen "perusvaihtoehto"; nopean kasvun vaihtoehdon mukaan väkeä olisi paljon enemmänkin.
Tämä asettaa suuria paineita asuntorakentamiselle ja sitä kautta pääkaupungin viheralueille. Keskuspuiston rakentamista vastustamaan on noussut näkyvä kansanliike. Yleiskaavaehdotuksessa rakentamiselle on varattu alustavasti noin 50 hehtaaria eli viisi prosenttia puiston pinta-alasta. Merkittävää rakentamista on suunniteltu Keskuspuiston länsiosaan Kehä 1:n viereen, ja puiston eteläosaan kaavaillaan pikaraitiotietä.
Suomen Ladun mukaan Keskuspuisto on maan tärkein arkiliikuntapaikka ja vieraillumpi kuin yksikään kansallispuisto Suomessa.
Asukkaat metsien puolella
Kahdeksantoista itähelsinkiläistä kaupunginosayhdistystä, Helsingin Luonnonsuojeluyhdistys ja lintuharrastajien Tringa ry vaativat syyskuun alussa, että Itä-Helsingin metsät ja luonnonrannat on säilytettävä.
– Itä-Helsinki on nähty suunnitelmissa paljolti raakamaana. Tiedotteen kanssa tehty yhteistyö on hyvä alku verkottumiselle. Asukkaat ovat myös puolustaneet metsiä aikaisemmin, näkee Riitta Malve-Tamminen, Herttoniemi-seuran johtokunnan jäsen.
Tiedotteen mukaan "Itä-Helsingin luontoalueisiin kohdistuvat uhkat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, vaikka meitä itähelsinkiläisiä on paljon".
"Itä-Helsingissä on useampia osittain päällekkäisiä vihersormia. Niistä yksi kulkee Laajasalosta Vartiosaaren, Ramsinniemen, Meri-Rastilan metsän, Rastilan kartanon ympäristön ja Mustavuoren kautta Östersundomiin. Toinen etenee Kivinokasta Viikin kautta Kivikkoon ja kolmas on Uutelasta Mustavuoreen suuntautuva vihersormi. Nämä kaikki ovat tärkeitä niin virkistyksellisesti kuin luonnonkin kannalta ja ne tulee säilyttää."
– Meidän allekirjoittajien mielestä kaupungin kasvu ei edellytä luontoalueille rakentamista. Väestönkasvu voidaan sijoittaa jo rakennetuille alueille. Täydennysrakentaminen voidaan tehdä taitavasti ja hyvää ympäristöä luoden, Malve-Tamminen painottaa.
Yksi yleiskaavan kantava idea ovat kaupunkibulevardit. Niihin 20 järjestöä eivät ota yhdessä kantaa.
– Oma mielipiteeni on, että kaupunkibulevardien vaikutuksia tutkimalla ja hyvällä suunnittelulla niissä on varmasti potentiaalia parantaa kaupunkirakennetta ja luoda rakentamispaikkoja luontoa suuremmin uhraamatta, Malve-Tamminen sanoo.
Lähiluonto on tärkeää säilyttää
Jos Itä-Helsingin metsistä pitäisi poimia arvokkaimmat, Riitta Malve-Tammisen mukaan joukkoon kuuluisivat ainakin Uutelan metsä, Mustavuoren eteläosa sekä Ramsinniemen ja Vartiosaaren muodostama kokonaisuus.
Helsingissä syntyi viime vuonna 7 126 lasta. Näin monta lasta syntyi viimeksi 1970-luvulla. "
– Lähiluonto on aina asukkaille arvokasta, vaikka se olisi vaatimattomampaakin. Monen mielestä arvokkainta on kuitenkin kokonaisuus, idän koko viherverkosto: kolme vihersormea ja niitä yhdistävät poikittaiset viheryhteydet.
Yhtenäiset viherkäytävät ovat tärkeitä erityisesti eläinten ja kasvien kannalta.
– Yhteiset luonnonrannat koetaan tärkeiksi säilyttää myös kaupunginosissa, jotka ovat kaukana merenrannasta. Mutta on myös totta, että kaikki eivät kaipaa hyvinvointinsa tueksi kaupunkiluontoa.
Mellunmäki-seuran varapuheenjohtaja Marjut Klinga korostaa sitä, että lähiluonto on erityisen arvokasta lapsiperheille, vanhoille ihmisille, vähävaraisille – kaikille, joiden ei ole helppoa hypätä autoon ja mennä virkistäytymään arvometsiin.
– Bussimaksukin voi olla jollekin kaupunkilaiselle liikaa.
Mellunmäki-seura ei kuitenkaan halua vastustaa systemaattisesti jokaisen pienen "koiranulkoilutuspusikon" ottamista rakennuskäyttöön.
– Totta kai täytyy rakentaa lisää asuntoja uusille asukkaille. Vanhojen kerrostaloalueiden täydennysrakentaminen on järkevää. Olennaista on säilyttää isoja, yhtenäisiä viheralueita, Klinga sanoo.
– Monelle helsinkiläisellekin metsä on se kirkko, jossa voi olla Herraa lähellä.
Riitta Malve-Tammisen mukaan metsien säilyttämisellä ehkäistään myös segregaatiota, asuinalueiden eriytymistä.
– Itä-Helsingin pitää olla houkutteleva myös paremmin toimeentuleville. Virkistysalueet parantavat viihtyvyyttä.
Koulut ja päiväkodit käyttävät Malve-Tammisen mukaan aktiivisesti Itä-Helsingin metsiä. Alakoulujen uuden opetussuunnitelman mukaan "kaupunki on luokkahuone", eli yhä enemmän lähdetään koulusta ulos.
Mikäli Helsingin kasvu jatkuu nykyisellään, kouluja ja päiväkoteja tarvitaan yhä lisää. Helsingissä syntyi viime vuonna 7 126 lasta. Näin monta lasta syntyi viimeksi 1970-luvulla. Lisäksi Helsinki saa muuttovoittoa sekä Suomesta että ulkomailta. Viime vuonna Helsingin väkimäärä kasvoi noin 7 500 hengellä.
Jaa tämä artikkeli: