Itämeren tutkija ja suojelija
Johtava tutkija Kai Myrberg Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) on tehnyt lähes 40 matkaa Itämerellä tutkimusalus Arandalla. Jäävahvistettu Aranda on parhaillaan jokavuotisella talviseurantamatkallaan.
Arandalla on useita pieniä laboratorioita, joissa merianalyytikot tutkivat näytteet tuoreeltaan. Vedestä mitataan esimerkiksi lämpötila ja suolaisuus sekä happi- ja ravinnepitoisuudet eri vesikerroksissa. Myös pohjaeliöstöä, eläinplanktonia ja vieraslajeja tutkitaan.
– Meren kestävää käyttöä ja suojelua varten tarvitaan mittaustietoa pitkältä ajalta. Matemaattiset mallit ja kehityksen ennustaminen perustuvat siihen, Kai Myrberg selventää.
Suomenlahden rantavaltiot Suomi, Viro ja Venäjä ovat tehneet pitkään yhteistyötä merentutkimuksessa. Se ei kuitenkaan ole aina mutkatonta.
– Edelleen me joudumme anomaan tutkimusluvan joka kerta erikseen mittauspisteillä käymistä varten. Prosessi kestää kuukausia. Vaikka lupa olisi myönnetty, Venäjällä paikalliset viranomaiset eivät sitä välttämättä tiedä, Myrberg harmittelee.
On käynyt niinkin, että Aranda joutuu odottelemaan pisteellä tyhjän panttina, kunnes tieto luvasta saavuttaa paikalliset viranomaiset.
Toisaalta eri maiden tutkijat mahtuvat hyvin työskentelemään samalla laivalla. Arandan tiimi on usein ollut kansainvälinen, mukana on ollut niin venäläisiä kuin amerikkalaisia merentutkijoita.
Ensi vuoteen kohdistuu suuria odotuksia, sillä silloin vietetään Suomenlahti -vuotta 2014. Kai Myrberg toimii teemavuoden koordinaattorina SYKEssä.
Myrberg on innoissaan teemavuoden laajuudesta. Uutta on se, että työhön Suomenlahden ekologisen tilan parantamiseksi on tarkoitus saada mukaan paljon yrityksiä ja laajat kansalaispiirit. Kansalaisvaltuuskuntaa johtaa Suomen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen , ja vuoden suojelijaksi on lupautunut presidentti Sauli Niinistö .
– Tämä antaa Venäjälle ja Virolle signaalin siitä, kuinka korkealla tasolla teemavuoteen kannattaisi osallistua, Myrberg myhäilee.
Tutkimuksessa otetaan askel eteenpäin jo ensi kesänä yhteisellä tutkimusmatkalla, kun kolmen maan laivojen laitteistot interkalibroidaan eli tarkistetaan, että niillä saadaan samasta mittauspisteestä täsmälleen samat tulokset.
Myrbergin mukaan on tärkeää saada tarkat tulokset myös erityisesti hajakuormituksesta, jotta voidaan nähdä eri tekijöiden väliset suhteet paremmin.
Matalaa ja vähäsuolaista Itämerta on usein luonnehdittu potilaaksi.
– Eihän kukaan kuolleita hoida. Tämä potilas elää, ehdottomasti! Sen perussairaus on keuhkoahtaumatauti, eli Tanskan salmien kautta saadaan kovin niukasti uutta suolaista vettä. Suolapulssit ovat kuitenkin elintärkeitä Itämerelle.
– Ylipainoakin potilaalla on, koska mereen valuu iso ravinnekuorma, erityisesti typpeä ja fosforia. Perussairautta ei saada pois, mutta potilas voi laihtua, Myrberg havainnollistaa.
Pietarin jätevedenpuhdistuksen parantuminen on ollut rohkaiseva loikka Itämeren suojelutyössä. Työ jatkuu.
P.S. Asun meren rannalla Helsingissä. Vapaa-aikana kävelen mielelläni rannoilla.
Arvostan sitä, että kaupunki on aktiivisesti mukana Suomenlahti-yhteistyössä, koska Helsingillä on vahva profiili merikaupunkina.
Ihmettelen valtion viime vuosien politiikkaa tutkimuslaitosten yhdistämiseksi. Se vie hurjasti energiaa ja työaikaa, mutta onko toiminta tehostunut?
Eira Serkkola
Jaa tämä artikkeli: