null Jäi kaipaus sammumaton

— Viihde huomioi tavallisen ihmisen tunteet, sanoo suomalaisen viihteen historioitsija Maarit Niiniluoto.

— Viihde huomioi tavallisen ihmisen tunteet, sanoo suomalaisen viihteen historioitsija Maarit Niiniluoto.

Jäi kaipaus sammumaton

Sota-ajan perintö elää suomalaisissa iskelmissä.

Maarit Niiniluoto on suomalaisen viihdemusiikin kulta-ajan kävelevä aarrearkku. Puheessa vilisevät Toivo Kärki, Olavi Virta, Esa Pakarinen, Harmony Sisters, Liljankukka, Siks oon mä suruinen ja Hiljainen kylätie.

Niiniluodon tutkimukset ja taiteilijaelämäkerrat ovat olleet nostamassa kotimaista viihdemusiikkia arvostetuksi tutkimuskohteeksi ja tunnustetuksi osaksi suomalaista kulttuuria.

Yksi Niiniluodon kiinnostuksen kohteista on ollut sota-ajan viihdytystoiminta, josta hän on kirjoittanut kirjan On elon retki näin.

Jatkosodassa rintamilla kiersi näyttelijöitä ja muusikoita esiintymässä.

— Sota-aika oli viihteelle kuin valtava kehto. Monen viihdetaiteilijan juuret ovat sota-ajassa. Reino Helismaa oli rykmenttinsä viihdytysvastaava, Tapio Rautavaara rintamaradion kuuluttaja. Toisaalta 1920- ja 1930-lukujen muusikoita kaatui, osa alkoholisoitui sotien jälkeen.

Lohdun lauluja

Maarit Niiniluoto on perehtynyt sota-ajan laulujen tunnesisältöön ja sanoihin. Sanat olivat tärkeitä, koska vuosina 1939–1948 oli voimassa tanssikielto.

— Laulut saivat ihmiset unohtamaan sodan vaikka vain kolmen minuutin ajaksi. Toisaalta niissä kuuluu ikävä. Lauletaan kotiväestä, vaimoista, äideistä.

— Mitä pidemmälle sota kului, sitä todellisuuspakoisemmiksi laulut kävivät tyyliin "yö kerran unhoa annoit".

Niiniluodon mukaan kieli- ja mielikuvien kautta haettiin lohdutusta ja "pitää koettaa jaksaa päivä kerrallaan" asennetta. Maisemia ja vuorokaudenaikoja kuvaamalla heijastettiin tunnelmia ja mielialoja. Sodasta ei puhuttu.

Tunneilmaston muutos imeytyi lauluihin. Sotia edeltänyt hilpeä swing vaihtui tangoon. Myös sanasto muuttui.

— Sotien aikana syntyi meidän iskelmiemme lopullinen kieli. Sieltä erottuvat sanat: sydän, suru, sielu, kaipuu ja kyyneleet. Samat sanat toistuvat yhä uusissakin lauluissa Tangomarkkinoilla ja Syksyn sävelissä.

Sodan päätyttyä useiden laulujen soittaminen kiellettiin poliittisista syistä. Niiniluodon mukaan viihdettä myös syyllistettiin.

— Saatettiin sanoa, että Kannaksen läpimurto 1944 oli mahdollinen, koska joukkoja oli viihdytetty rakkausjoiuilla.

— Oli kauhea suru, ettei tuttuja lauluja enää kuultu radiosta. Radiokuuntelija-lehden yleisönosastolla kirjoitettiin pitkään hädissään, että älkää ottako näitä lauluja meiltä pois.

Tasavertainen viihde

Todellinen muutos tapahtui vasta Neuvostoliiton hajotessa. Kaikkea sai soittaa Yleisradiossakin ja arkistot aukenivat tutkijoille. Sota-ajan viihdetaiteilijoita muistettiin isänmaan hyväksi tehdystä työstä.

Niiniluoto on kiertänyt paljon sotaveteraanien tilaisuuksissa kertomassa sota-ajan viihdytystoiminnasta. Tarve kuulla ja muistella on suuri.

— Kyyneleet valuvat silmistä, kun ihmiset kertovat ja kuuntelevat. En ikimaailmassa voinut kuvitella, että vastassa olisi niin syvä kumpujen yö. Sodan kokeneita sukupolvia seuraavat nyt sotalapset ja evakkolapset.

Niiniluodon mukaan viihdemusiikki huomioi tavallisen ihmisen kai-pauksen, surun ja ikävän. Moni kokee sen ainoaksi kulttuurinlajiksi, joka välittää heistä ja jossa kaikki ovat asiantuntijoita.

— Jos voi unelmoida tasavertaisuudesta, niin viihdemusiikissa on jotain sellaista.


 

Veteraanien virkistyspäivä

Veteraanien virkistyspäivää vietetään maanantaina 10.5. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Tervetulleita ovat kaikki vantaalaiset veteraanit puolisoineen.

Ohjelmassa on muun muassa Maarit Niiniluodon esitelmä "Viihdytystoiminta sota-ajan selviytymisstrategiana", lounas ja kenttäehtoollinen.

Osallistuminen, ruokailut ja kuljetukset Holmaan ovat ilmaisia. Bussit lähtevät liikkeelle kello 9. Paluubussit Holmasta lähtevät kello 15.

Bussi 1: Korson kirkko – Rekolan kirkko – Koivukylän asema – Asolanväylä – Tikkurilan kirkko – Kuriiritie – Holma.

Bussi 2: Hakunilan kirkko – Tikkurilan kirkko – Ylästöntie – Holma.

Bussi 3: Askisto Hirsikuja – Hämeenkylän kirkko – Pähkinärinteen ostoskeskus – Karhunkierroksen pysäkki – Rajatorpan ostoskeskus – Myyrmäen asema – Myyrmäen kirkko – Martinlaakson asema, laituri 1 – Holma.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.