Esiintymisjännityksen ensiapuna kannattaa suhtautua itseensä myötätuntoisesti. Kuva: Thinkstock.
Jännitätkö esiintymistä? Näin opit elämään esiintymiskammon kanssa
Jännittämisestä ei välttämättä tarvitse vapautua kokonaan vaan oppia sietämään sitä paremmin. Tyynnyttävä ja hellittävä uloshengitys auttaa.
Jännittäminen on normaalia, kun ihminen joutuu haastaviin tilanteisiin. Jopa 70 prosenttia suomalaisista kertoo jännittäneensä joskus esiintymistä, ja joka kolmas korkeakouluopiskelija kokee häiritsevää jännitystä esiintymistilanteissa.
Oireita voi olla monenlaisia. Kannattaa tarkistaa, millaisia fyysisiä ja psyykkisiä tuntemuksia sinulla on. Omaan jännittämiseen kannattaa suhtautua hyväksyvästi ja myötätuntoisesti. Kehon rauhoittaminen, jännityksestä puhuminen ja itselle mieluisaan toimintaan keskittyminen lieventävät jännitystä.
Oman jännittämisen voimakkuuden mittaamisen on kehitetty testi, joka mittaa sosiaalista ahdistuneisuuden. Testi löytyy YTHS:n Jännittäminen osana elämää -opiskelijaoppaasta, joka on mainio itseapuopas. Mikäli testi näyttää korkeita pisteitä, kannattaa keskustella asiasta jonkin terveydenhuollon asiantuntijan kanssa.
Yksi oppaan kirjoittajista, Minna Martin, palkittiin 12.5. Vuoden psykologi -palkinnolla. Hän uskoo ihmisen kokonaisvaltaiseen hoitoon ja vuorovaikutuksen voimaan.
Martin on vuosia pitänyt jännittäjäryhmiä opiskelijoille. Ryhmissä etsitään yhdessä uusia tapoja selviytyä vaativista tilanteissa. Jännittäjien on helpompi oppia ymmärtämään itseään ja löytää keinoja selvitä jännityksestään, kun he voivat jakaa kokemuksiaan vertaistensa kanssa.
– Näin ihmiset löytävät rakentavampia tapoja olla ja hyvinvointi ja tyytyväisyys lisääntyvät, Martin sanoo.
Oma hengitys tyynnyttää
Keho ja mieli ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Molempiin vaikuttamalla voidaan lieventää myös jännitystä. Mitään poppakonsteja jännittämisen poistamiseen ei ole olemassa, vaan kysymyksessä on itsensä kokonaisvaltaisesta hyväksymisestä ja myötätuntoisesta suhtautumisesta itseään kohtaan.
– Ihminen tuntee ja suojautuu kehollaan ja reagoi asioihin hengityksellään. Hengityksen ongelmat voivat aiheuttaa ihmiselle monenlaisia oireita, hengitysterapiaa kehittänyt Minna Martin sanoo.
Hengitystä ei voi kontrolloida, kuten ei voida hallita myöskään omia tunteita tai mieltä.
– Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen tyynnyttävästi. Monet erilaisista ylivireysongelmista kärsivät ovat saaneet siitä suuren avun, Martin sanoo.
Ahdistuneita neuvotaan usein hengittämään syvää palleahengitystä, mikä Minna Martinin mukaan voi kuitenkin olla haitallista.
– Jos hengitetään syvään yli oman tarpeen, hengitys saattaakin aktivoida ahdistunutta lisää. Sen sijaan tyynnyttävä ja hellittävä uloshengitys rauhoittaa.
Jännittämisen syyt ovat erilaisia, joten myös selviytymiskeinot vaihtelevat. Kokeilemalla voi löytää parhaat tavat auttaa itseään. Esimerkiksi itsetuntemusta voi kehittää ja opetella rakentavampia ajattelumalleja: kenenkään ei tarvitse olla täydellinen!
Jos jännitys vaivaa liikaa
Jännittämisestä ei välttämättä tarvitse vapautua kokonaan vaan oppia sietämään sitä paremmin. Voimakkaaseen jännittämiseen tarvitaan kuitenkin apua, sillä jännittäminen ei välttämättä mene itsestään ohi. Jos jännittäminen eli sosiaalinen ahdistuneisuus haittaa toimintaa merkittävästi, puhutaan sosiaalisten tilanteiden pelosta.
Jos sosiaalinen ahdistuneisuus liittyy kiinteästi persoonallisuuden rakenteisiin ja johtaa esimerkiksi ihmisten välttelyyn, puhutaan estyneestä persoonallisuudesta. Tätä pidetään sosiaalisen ahdistuneisuuden vaikeimpana muotona.
Jaa tämä artikkeli: