Tietoa ehdokkaille. Kansalaisjärjestöt ovat tuottaneet ja lähettäneet Maailmantalouden käsikirjan kaikille eduskuntavaaliehdokkaille. – Uutta on, että kehitystavoitteet ovat nyt yhteisiä teollisuus- ja kehitysmaille, sanoo Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tarmo Heikkilä.
Järjestöt haastavat vaaliehdokkaita
Maailmantalouden tekijät -kampanjassa tuodaan esiin yhtymäkohtia meidän ja kehitysmaiden välillä.
Maailmantalouden tekijät on 13 kansalaisjärjestön yhteiskampanja. Talouspoliittisen vaalikoneen kautta äänestäjät voivat kysyä kansanedustajaehdokkailta, miten he ratkaisisivat globaaleja ongelmia. Miten he esimerkiksi tekisivät Suomesta kestävän talouden maan?
Kampanjassa on tuotettu ja lähetty kaikille ehdokkaille Maailmantalouden käsikirja sekä omat kampanjan omat ratkaisusuositukset. Vaalikone avautuu äänestäjille 17. maaliskuuta osoitteesta www.maailmantaloudentekijat.fi. Sieltä löytyvät myös muun muassa puolueiden puheenjohtajien näkemykset.
Monet kampanjajärjestöistä tekevät kehitysyhteistyötä. Silti kehitysyhteistyö nähdään vain yhtenä tapana puuttua äärimmäiseen eriarvoisuuteen ja ilmaston muuttumiseen. Tällä hetkellä yksi prosentti väestöstä omistaa puolet kaikesta maapallon varallisuudesta.
– Tarvitaan kaikkien politiikan alojen yhteistyötä, ettei esimerkiksi kauppapolitiikka vedä eri suuntaan kuin kehityspolitiikka, Kirkon ulkomaanavun yhteyspäällikkö Inka Hopsu sanoo.
YK:ssa päätetään syksyllä maailman seuraavien viidentoista vuoden kehitystavoitteista. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin mukaan nyt on järjestön historian ratkaisevin vuosi. Joulukuussa Pariisissa sovitaan kansainvälisestä ilmastosopimuksesta.
– Uutta on, että kehitystavoitteet ovat nyt yhteisiä teollisuus- ja kehitysmaille, toteaa Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tarmo Heikkilä.
Kansainvälinen politiikka on saanut vaalipuheissa hyvin vähän huomiota.
– Emme voi miettiä vain omia asioitamme, koska globaalissa taloudessa kaikki liittyy kaikkeen ja ratkaisut vaativat myös meidän toimia Suomessa, EU:ssa ja YK:ssa, Heikkilä korostaa.
Tarmo Heikkilä nostaa esiin kampanjan erään suosituksen: rahoitusmarkkinaveron. Sen avulla voitaisiin laajentaa veropohjaa ja saada rahavirroista otetta.
– Finanssitalous on mahdoton vellova möntti, joka on erkaantunut kiihtyvässä tahdissa reaalitaloudesta. Helposti tuntuu, että rahan mahdin edessä voi vain polvistua.
– Silti meneillään on myös kansainvälisiä prosesseja, joissa Suomi voi aktivoitua. Jos finanssitalouden rahavirroista saataisiin nipistettyä veroa edes 0,01 prosenttia yleishyödyllisiin tarkoituksiin, sillä olisi merkitystä, Tarmo Heikkilä miettii.
Puolueilla on hyvin erilaisia näkemyksiä globaalitalouden kysymyksistä.
– Tämä voi innostaa äänestämään, arvelee Pelastakaa Lapset -järjestön neuvonantaja Sanna Vesikansa.
Myös Vesikansa puhuu veroasioista. Esimerkiksi kuntien ja valtion lapsiin satsaamat budjettivarat riippuvat käytettävissä olevista verovaroista.
– Kyse on samoista veronmaksuihin ja verovälttelyyn liittyvistä asioista niin Suomessa kuin Afrikassakin. Katoaako esimerkiksi terveyspalveluista kansainvälisten firmojen kautta verovarojamme veroparatiiseihin?
Pelastakaa lapset -järjestö tekee yhteistyötä suomalaisten firmojen kanssa lapsityövoiman käytön vähentämiseksi.
– Suomalaiset kansanedustajat päättävät, miten yritykset suhtautuvat ihmisoikeuksiin ja veropiilotteluun. Toisivatko eettisyyden vaatimukset kilpailuhaittaa vai kilpailuetua? Ruotsissa toimintatavaksi on valittu yritysvastuun kehittäminen, Sanna Vesikansa kertoo.
Kampanjajärjestöt esittävät, että yritysvastuuraportoinnista täytyy tehdä pakollista, avointa ja maakohtaista, jotta veropako voitaisiin estää.
Suomen pitää vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kampanjasuosituksissa todetaan. Koko maailmassa neljä viidesosaa tunnetuista fossiilisista polttoaineista pitäisi jättää käyttämättä, jottei lämpötila nousisi kuutta astetta tällä vuosisadalla.
Nyt fossiilisia polttoaineita tuetaan Suomessa 19-kertaisesti uusiutuviin verrattuna. Moniin asioihin voitaisiin vaikuttaa.
– Energiatehokkuus, energian säästäminen, kotitalousvähennykset uusiutuviin polttoaineisiin siirryttäessä, Helsingin Energian uuden laitoksen polttoainevalinta tänä vuonna, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen listaa keinoja.
Uuden energiapolitiikan toteuttaminen toisi uusia työpaikkoja 30 000–90 0000.
Maailmantalouden käsikirjan mukaan suomalaisten ympäristöjalanjälki on 15. suurin maailmassa. Suomalaiset kuuluvat maailman väestön rikkaimpaan 1,5 prosenttiin. Tuloerot kasvoivat 1995–2005 Suomessa nopeimmin teollisuusmaista.
Kampanjassa ovat mukana Kepa, Attac, Eettisen kaupan puolesta, Finnwatch, Kirkon ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Solidaarisuus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision, Suomen UNICEF ja WWF Suomi.
Lisätietoja: http://www.maailmantaloudentekijat.fi/
Jaa tämä artikkeli: