Järkäle elää
Herodes on 680-sivuinen järkäle. Suurin osa teoksesta on kerrottu ruhtinas Herodeksen, Jeesuksen aikalaisen, omalla äänellä. Keskimmäisessä osassa hänen elämäänsä valottaa Joosafat, ensin orja ja sihteeri, myöhemmin vapaa mies, ystävä ja oikea käsi. Kohtalokas vaimo, historian kulkuun vaikuttanut Herodias, ei pääse kertojana ääneen, sillä vain miehet ovat subjekteja tuossa maailmassa.
Jännitettä syntyy nuoren ja vanhan Herodeksen kertomusten lomittumisesta. Vallan- ja verenhimoiseen sukuun syntynyt Herodes ei ole aluksi kovin kiinnostunut hallitsemisesta. Mieluummin hän toimisi lähettiläänä opiskelukaupungissaan Roomassa. Mutta Herodes Suuren poika ei pääse karkuun valtaa, jota hän oppii käyttämään ja joka lopulta kasvaa hänen ihonsa alle.
Vallanpitäjät elävät Sahlbergin kuvauksen mukaan äärimmäisessä rikkaudessa, joutilaisuudessa ja irstaudessa, kansa taas lakkaamattoman työn, sotien ja tiukkojen moraalinormien paineessa. Juonittelut ja murhat ovat hoveissa arkipäivää.
Romaanin toinen jännite kasvaa maallisen ja hengellisen vallan törmäyksestä. Herodes rakentaa kaupunkeja ja kukistaa kapinoita, tasapainoilee Rooman ja Jerusalemin mahtavan temppelipapiston välissä, tappaa ja joutuu murhayritysten kohteeksi. Mutta hänen pahin virheensä on Johannes Kastajan mestaus. Joosafat kirjoittaa: ”Olen luultavasti ainoa, joka tietää millaiset tunnontuskat Herodesta vaivasivat sen jälkeen, kun profeetan pää oli pakotettu jättämään jäähyväiset hänen hartioilleen.”
Tästä kaikesta Sahlberg kirjoittaa tavattoman vaivattomasti, värikkäästi ja jopa viihdyttävästi. Erityisesti jäävät mieleen Herodeksen kohtaamiset kolmen keisarin ja kahden profeetan kanssa.
Eira Serkkola
Asko Sahlberg: Herodes. WSOY 2013.
Jaa tämä artikkeli: