Jarkko Lahdesta olisi hienoa, jos elokuvaroolia voisi aina tehdä ajan kanssa, kuten Hymyilevässä miehessä tapahtui. Kuva: Milla von Konow
Jarkko Lahti pääsi elokuvassa idolinsa nahkoihin
Kokkolalainen näyttelijä opetteli nyrkkeilemään Cannesissa palkitun Hymyilevän miehen pääroolia varten.
Viitisen vuotta sitten elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen istui kotikaupunkinsa Kokkolan kaupunginteatterissa katsomassa näytelmää, joka kertoi paikkakunnan suuresta urheilijasta, nyrkkeilijä Olli Mäestä. Esityksen jälkeen teatterin silloinen johtaja, Kuosmasen koulukaveri, näyttelijä Jarkko Lahti ojensi lavalla kukkia Mäelle, joka oli paikalla kutsuvieraana.
Kuosmanen huomasi, että miehet olivat toistensa näköisiä.
Meni muutama kuukausi, ja Kuosmanen lähetti Lahdelle sähköpostia. Hän halusi ohjata elokuvan Olli Mäestä. Kuosmanen oli saanut idean nähdessään Lahden ja Mäen rinnakkain lavalla.
Lahti suostui, totta kai. Mäki oli hänenkin suuri idolinsa. Elokuvan toteutuminen oli vielä täysin epävarmaa, mutta Lahti ryhtyi heti harjoittelemaan nyrkkeilyä. Hän nimittäin oivalsi, että hänellä olisi vuosi aikaa päästä kevyen sarjan otteluun, ennen kuin hän täyttäisi 34 vuotta.
Lahti ehti lopulta otella kahdesti ennen kuin Kuosmasen elokuvan kuvaukset alkoivat. Siinä vaiheessa hän oli päässyt perinpohjaisesti Olli Mäen nahkoihin.
– Se oli iso moraliteetti minulle, että pitää opetella nyrkkeilemään, jos meinaa Ollia näytellä, Jarkko Lahti sanoo nyt, kun Kuosmasen Hymyilevä mies on vihdoin tulossa ensi-iltaan.
– Suomessa saa harvoin valmistautua neljä vuotta rooliin. Yleensä tullaan valmiiseen pöytään viimeisessä vaiheessa.
Lahti ei osaa sanoa, muistuttaako hän tosiaan Mäkeä, mutta ainakin he ovat samassa painoluokassa.
Rakastunut nyrkkeilijä
Yleisön odotukset ovat korkealla, sillä Hymyilevä mies voitti jo keväällä Cannesin elokuvajuhlilla Un certain regard -sarjan pääpalkinnon. Se on upea saavutus suomalaiselle työryhmälle.
Elokuva kertoo noin kahden viikon ajanjaksosta Olli Mäen ja hänen kihlattunsa Raijan elämässä. Mäki valmistautuu historialliseen otteluun maailmanmestaruudesta. Valmentaja Elis Ask onnistui järjestämään sen Helsingin Olympiastadionille kesällä 1962.
Se oli iso moraliteetti minulle, että pitää opetella nyrkkeilemään, jos meinaa Ollia näytellä."
Mäkeen kohdistuvat jättimäiset odotukset, mutta samaan aikaan hän tajuaa olevansa korviaan myöten rakastunut Raijaan. Lämminhenkinen, 16-milliselle mustavalkofilmille kuvattu elokuva tavoittaa jotain olennaista koko aikakaudesta. Se tulee myös ikuistaneeksi Stadionia juuri ennen remonttia.
– Kohtaus, jossa Olli lennättää leijaa, on minulle elokuvan avainkohtaus. Olli on sanonut, että nyrkkeily oli sille pohjimmiltaan leikkiä, ja juuri se tunne tulee siinä esiin, Jarkko Lahti kertoo.
Taiteilijoita Kokkolasta
Lahti ja Kuosmanen sekä Raijaa näyttelevä Oona Airola ovat kaikki kotoisin Kokkolasta. Niin ovat myös muun muassa laulajat Anu ja Piia Komsi sekä teatteria tekevät Klemolan sisarukset Leea ja Klaus. Leea Klemola on kirjoittanut Kokkolasta näytelmänkin. Onko Kokkolassa jotakin erityistä?
– Kokkolalaiset tekevät nykyään numeroa taustastaan, mutta en osaa selittää miksi. Kokkolassa on aina ollut rikas kulttuuriperimä. Se on ollut sulatusuuni, jossa työläiset, ruotsinkieliset, porvarit, maanviljelijät ja uskonlahkot ovat eläneet sovussa.
Kohtaus, jossa Olli lennättää leijaa, on minulle elokuvan avainkohtaus. Olli on sanonut, että nyrkkeily oli sille pohjimmiltaan leikkiä, ja juuri se tunne tulee siinä esiin."
– Leea teki intuitiivisen tarkan havainnon, kun hän rinnasti Grönlannin ja 1980-luvun Kokkolan. Molemmissa on ne elementtitalot arktisen pimeyden keskellä, Jarkko Lahti pohtii.
Arktinen mielenlaatu sopii Lahdelle muutenkin.
– Kuumuus on minulle myrkkyä!
Niinpä Lahti on vaimonsa kanssa hankkinut talon Islannista. Siellä pariskunta käy ainakin kerran vuodessa kolmen lapsensa kanssa.
Lahti vetää myös arktisen alueen teatteriyhteistyötä Ruska-ensemblessa, joka valmistelee parhaillaan toista esitystä Kansallisteatteriin.
Hymyilevän miehen jälkeen Jarkko Lahti on paneutunut Tuntemattoman sotilaan Viirilän rooliin Aku Louhimiehen ohjauksessa.
– Se on sellainen läpi elokuvan kulkeva b-rooli, hän toteaa.
– Tuntemattoman tekeminen on taas ihan toisenlaista tekemistä kuin Hymyilevä mies oli. Digitaalista ja massiivista.
Lahti iloitsee, että juuri nyt on hyvä hetki olla tekemässä suomalaista elokuvaa. Tänä syksynä tulee ensi-iltaan keskenään hyvin erilaisia tuotantoja.
– Näyttelijänä toivon, että saisin tehdä elokuvaa ajan kanssa kuin käsityötä.
Hymyilevän miehen näytökset
Juho Kuosmanen: Hymyilevä mies. Espoo Cinéssä Tapiolasalissa ke 24.8. klo 19. Elokuvateattereissa 2.9.
Jaa tämä artikkeli: