Otetaanpa opiksi. Kirkkoriihen osallistujat ja piispa Irja Askola puivat ensimmäisessä kokoontumisessa yhteisöllisyyttä ja sitä, mitä opittavaa kirkolla on kansalaisyhteiskunnan toimijoilta.
Jäsenet kehittävät kirkon toimintaa
Kirkkoriihen verkkopanelistit tuovat seurakuntalaisen äänen mukaan kirkon työn suunnitteluun.
Teksti Pauliina Koponen
Kuva Sirpa Päivinen
Kirkko haluaa olla kuuleva kirkko. Helsingin seurakunnissa on otettu käyttöön verkkopaneeli, jossa seurakuntien jäseniltä kysytään kirkon kehittämiseen liittyviä mielipiteitä ja kommentteja. Kirkkoriiheksi nimetyn paneelin osallistujat tapasivat toisiaan viime keskiviikkona ensimmäistä kertaa.
Kirkon kehitystyöhön saattoi ilmoittautua viime syksynä Toiveiden kirkko -verkkokyselyn yhteydessä. Kehitystyöstä kiinnostuneita oli yli 270, joista tapaamisessa oli paikalla 65.
Kirkkoriihi-verkkopaneelin teemoina tulee olemaan erilaisia ihmisen elämänkaareen liittyviä kysymyksiä.
– Jatkossa teemme sekä isompia että pienempiä kyselyjä, jolloin vastauksia käytetään tapahtumia, materiaaleja ja markkinointiviestinnän suunnitelmia tehtäessä. Voimme myös kysyä kohderyhmältä, mitä he suunnitelmista ajattelevat. Verkkopaneeli on yksi tapa tuoda ihmisten ääntä mukaan suunnitteluun, kertoo projektipäällikkö Eeva Salonen seurakuntayhtymästä.
– Haluamme kirkon toiminnan olevan jatkossa yhä jäsenlähtöisempää, ja siksi keräämme tietoa jäsenten todellisista toiveista, tarpeista ja elämäntilanteista. Verkkopaneeli on osa tätä toimintaa.
Kirkossa on nyt havaittu sen jäsenten merkitys yhteisen työn tekijöinä.
– Kirkko on siirtämässä kelloaan kansalaisyhteiskunnan aikaan. Tarvitsemme jäseniämme tekijöiksi ja yhteisön rakentajiksi, kannusti piispa Irja Askola Kirkkoriiheen osallistuvia.
– Tavoitteena on, että kirkko osaa myös kysyä eikä vain vastata. Tarkoituksemme ei ole vain kiittää hyvästä ideasta ja sanoa, ettei meillä ole kirkossa sellaista tapana. Sen sijaan pyydämme kertomaan lisää, hahmotteli Askola.
Moni osallistujista oli jo ollut pitkään kirkon toiminnassa mukana. Myös vasta motivoituneita kirkon kehittäjiä oli paikalla.
– Edustan täällä maksajaa, huudahti miesääni salin perältä, kun osallistujia pyydettiin kertomaan, miksi he ovat lähteneet mukaan kehitystyöhön.
Tuomiokirkkoseurakunnan jäsen Paula Kuusipalo-Määttä on aiemmin seurannut sivusta kirkosta käytävää keskustelua.
– Olen maallikko ja rivikristitty. Ruuhkavuosina ei ollut voimia lähteä mukaan kirkon toimintaan. Syksyllä osallistuin Toiveiden kirkko -kyselyyn ja ilmoitin olevani kiinnostunut kehittämispaneeliin osallistumisesta.
Ideoiden kerääminen ja innovaatiot ovat Kuusipalo-Määtälle arkipäivää myös hänen työssään työyhteisöjen valmentajana.
– Minulle on tärkeää se yhteisöllisyys, jota kirkko voi tarjota. Heitä, jotka kuuluvat kirkkoon mutta eivät osallistu sen toimintaan, on paljon. Jos heitä aktivoidaan, se tuo kirkkoon muitakin. Kirkon tulisi olla lähellä ihmisiä paikoissa, joissa ihmiset luonnollisesti tapaavat toisiaan.
Panelistien työskentely ensimmäisessä kirkkoriihessä oli vilkasta ja keskusteluille varattu aika loppui monin paikoin kesken. Keskustelut kirjattiin ylös jatkokäsittelyä varten.
– Toiveenne ovat juuri sitä, mitä kirkolta voi toivoa: välittämistä, yhteisöllisyyttä, sitä että usko elää arjessa ja juhlassa, sitä että kaipuumme hengellisyyteen otetaan todesta, piispa askola sanoi.
– Kristittyinä olemme Jumalan kansan heimo, jonka oven pitäisi olla auki kaikille. Heimo ei elä virkamiesten ja pappien varassa, vaan tarvitsee kaikkia jäseniään, kommentoi Irja Askola panelisteille.
Kirkkoriihi on osa Helsingin seurakunnissa meneillään olevaa hanketta, jossa vahvistetaan kirkon jäsenyyttä.
Uudet halukkaat panelistit voivat ilmoittautua mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirkkoriihi@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli: