Matrix-elokuvista löytyy messiashahmo.
Jeesus elokuvasankarina
Jeesus on maailman tunnetuin filmisankari. Evankeliumeista on kuitenkin ollut vaikea saada hyviä elokuvia, arvioi Antti Pentikäinen.
Tikkurilan lukion elokuva- ja viestintäkasvatuksen opettaja Antti Pentikäinen katsoo käsissään olevaa Cecil B. DeMillen Kymmenen käskyä -dvd:n kantta ja hymähtää. Valkopartainen Mooses puristaa vahvoin käsivarsin lain tauluja, joihin salamat iskevät taivaasta.
— Lapsena ihastuin Hollywoodin vanhoihin suuriin raamattuelokuviin. Niissä oli jotain todella kiehtovaa. Ja onhan tämä mahtava kansi! Itse filmi on kyllä vuosien myötä menettänyt hohtonsa. Eihän se elokuvallisesti kummoinen olekaan, Pentikäinen sanoo.
Mooses on ollut monessa elokuvassa, mutta Raamatun henkilöistä Jeesus on läpi elokuvahistorian ollut kova kassamagneetti. Siihen on Pentikäisen mielestä yksi hyvä syy.
— Eiköhän Jeesus ole maailman tunnetuin sankari. Hänellä on varma perusyleisö. Se ei kuitenkaan takaa, että elokuvat olisivat hyviä — useimmiten päinvastoin.
Muutaman huippuleffan tähti
Pentikäisen mielestä elokuvantekijät ovat muutaman kerran onnistuneet Jeesuksen kanssa nappiin.
— Paras on italialaisen Pier Paolo Pasolinin elokuva Matteuksen evankeliumi. Siinä Jeesus saa nuoren Välimeren alueen miehen luontevat kasvot. Elokuva on myös onnistuttu tekemään ilman pyhäkoulumaista silottelua, kuitenkin niin, että katsoja voi kokea sen kuvissa jotain aidosti pyhää.
— Max von Sydow tekee kiinnostavan Jeesus-roolin George Stevensin elokuvassa Mies Nasaretista, Pentikäinen jatkaa.
Hän pitää myös Martin Scorsesen elokuvasta Kristuksen viimeinen kiu-saus, joka perustuu kreikkalaisen Nikos Kazantzakisin kirjaan.
— Se kuvaa onnistuneesti Jeesuksen tarinaa inhimillisen epäilyn ja harhailun kautta, vaikka elokuvasta tulikin suuri kohu.
Vuonna 2004 ilmestynyt Mel Gibsonin The Passion of The Christ tarttuu katsojaan uudenlaisesta lähtökohdasta. Se pyrkii näyttämään Jeesuksen kärsimystien kauhut niin äärimmäisinä kuin valkokankaalla voi. Tavoitteena on ravistaa katsoja synnintuntoon.
— Gibsonin elokuva on ollut aivan valtava menestys Amerikan vanhoillisilla alueilla. Suomalaiseen luterilaisuuteen lähestymistapa ei tehonnut yhtä hyvin, Pentikäinen toteaa.
Puhutteleeko valkokankaan Jeesus?
Jeesuksesta on tehty kymmeniä elokuvia. Useimmat niistä ovat pukudraaman hengessä tehtyjä raamattufilmatisointeja.
— Ne ovat oikeastaan opetuselokuvia, joiden perusteella havaitsee, että Sakkeus oli lyhyt mies. Harvoin ne kuitenkaan antavat syvempää pohdittavaa. Mielestäni ainoa mahdollisuus tehdä hyvä elokuva Jeesuksesta on luodata hänen psykologiaansa ja inhimillisiä piirteitään. Mitä hän ajatteli, mitä tunsi ja koki? Antti Pentikäinen sanoo.
Historiallisessa pukudraamassa Jeesus jää katsojasta etäälle. Psykologisessa kuvauksessa Jeesus tulee henkilönä lähemmäksi, mutta moni katsoja kokee juuri sen vaikeana.
Jeesus-elokuvissa joudutaan nopeasti myös visaisten teologisten kysymysten äärelle. Mitä tarkoittaa, että Jeesuksella oli kokonaan sekä ihmisen että Jumalan luonto? Mikä on pyhää, mikä ei?
— Juuri siksi, että Jeesus on maailman tunnetuin sankari, hän on vaikea elokuvan keskushenkilö: Kuinka luoda Jeesuksesta sellainen kuva, johon voi samastua, mutta joka ei loukkaa opillista eikä sitä sisäistä kuvaa, joka ihmisillä hänestä jo on? Pentikäinen pohtii.
Jeesus Teräsmiehenä
Välineenä elokuva on taideteos. Sen luonteeseen kuuluu, että jokainen hakee ja saa siitä eri asioita — uskonnollisiakin.
Varsinaisten nimielokuviensa lisäksi Jeesus on paljon useammissa filmeissä mukana toisella nimellä. Monissa huippusuosituissa viihde-elokuvissa Jeesus-teema on heti pinnan alla.
— Esimerkiksi Teräsmiehen tarina on jo lähtökohdiltaan kovin tutun kuuloinen: taivaallinen isä lähettää poikansa maan päälle ihmisten auttajaksi. Tai otetaan vaikka E.T. Se on elokuva muukalaisesta, joka tulee ihmisten keskuuteen, tekee ihmeitä, kuolee, herää henkiin käärinliinoissaan ja lopulta temmataan avaruusaluksen kirkkauteen, Pentikäinen selittää.
— Ehkä tämän ajan kiinnostavinta Jeesus-elokuvaa on tieteistrilogia Matrix. Siinä päähenkilö Neo on puhdas messiashahmo, joka uhrautuu ja antaa itsensä kuolemaan toisten edestä. Lopuksi hänet vieläpä nostetaan eräänlaiselle ristille.
Elokuvakulttuuri on sulauttanut Jeesuksen hahmon ja kristillisen symboliikan saumatta perusaineksekseen.
Pentikäisen mielestä se voi tulevaisuudessakin tarjota katsojalle antoisaa koettavaa Jeesuksen ja elokuvan parissa. Kun uskonopin vaatimukset jäävät syrjään, katsoja saa löytää yhteydet itse.
— Sellaisia hyvät elokuvat aina ovat. Ne virittävät katsojan kyselemään itseltään, mitä hän valkokankaalla näkee ja mitä siitä ajattelee.
Jeesus filmitähtenä — uskonnollisen elokuvan ilta ke 3.2. klo 18 Korson kirkolla. Vieraana elokuva- ja viestintäkasvatuksen opettaja Antti Pentikäinen.
Jaa tämä artikkeli: