null Joka päivä kauppapäivä?

Lena Repo, Nina Cedergren ja Jukka Rautio ovat tyytyväisiä työpaikkansa nykyisiin työvuorojärjestelyihin. Sunnuntaivuoroja ovat tehneet ne, jotka niitä haluavat. Kuva: Sirpa Päivinen

Lena Repo, Nina Cedergren ja Jukka Rautio ovat tyytyväisiä työpaikkansa nykyisiin työvuorojärjestelyihin. Sunnuntaivuoroja ovat tehneet ne, jotka niitä haluavat. Kuva: Sirpa Päivinen

Joka päivä kauppapäivä?

Kaupat ovat jo nyt auki sunnuntaisin puolet vuodesta. Sunnuntaiaukiolojen laajentaminen sopii monille osa-aikaisille ja opiskelijoille, mutta arveluttaa kokoaikaisia perheellisiä myyjiä.

Kaupan alan työnantaja- ja työntekijäliitto sopivat marraskuussa pelisäännöistä, jos kauppojen sunnuntaiaukiolo laajentuu ympärivuotiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemaa lakiesitystä on odotettu koko kevät.

– Myyjät keskustelevat sunnuntaiaukioloista paljon ja odottavat ratkaisua, sanoo S-ryhmän suurimman osuuskaupan, HOK-Elannon pääluottamusmies Harry Vainio.

HOK:ssa työskentelee yli 3 000 myyjää. Heistä 45 prosenttia on kokoaikaisia. Työsopimukset vaihtelevat kymmenestä 37,5 tuntiin viikossa, ja yleisin tuntipalkka on 9,36 euroa.

Vainion mukaan myyjien mielipiteet jakautuvat selvästi: osa-aikaiset työntekijät, joista suuri osa on opiskelijoita, eivät pidä sunnuntaiaukioloja pahana. Ne merkitsevät heille lisätienestiä. Kokoaikaisista työntekijöistä taas perheelliset suhtautuvat asiaan kielteisesti. Yksineläjät ovat hieman valmiimpia tekemään sunnuntaitöitä.

– Sunnuntaityöt ovat perheen yhteisestä ajasta pois. Naisvaltaisella alalla yksinhuoltajia on merkittävä määrä, ja lastenhoidosta tulee sunnuntaisin ongelma, Vainio pelkää.

Liittojen sopimuksen mukaan myyjille kuuluisi lainmuutoksen jälkeen 17 viikonloppuvapaata vuodessa. Vapaaksi lasketaan kaksi vapaapäivää peräkkäin perjantai–maanantai-jaksolla.

Harry Vainio on huomannut, että ihmiset ovat tottuneet käymään kaupassa päivittäin.
– Jos kaupat ovat kohta aina auki sunnuntaisin, sunnuntain ruokatarpeet ostetaan vasta silloin, Vainio veikkaa.

– Minun sukupolvelleni sunnuntaivapaalla oli erityinen merkitys. Silloin vietettiin aikaa perheen kanssa, käytiin kylässä isovanhemmilla ja päästiin syömään mummon valmistamia herkkuja. Nykyisin tuntuu ikävältä katsella, kun nuoret perheet viettävät aikaa kauppakeskuksissa mummolan sijasta.

Sunnuntaitöistä sovitaan joustavasti

Herttoniemen Megahertsin Valintatalon kolme myyjää, eines- ja juustotiskin vastaava Lena Repo, lihamyyjä Jukka Rautio ja hedelmä- ja vihannesosastosta vastaava Nina Cedergren eivät kannata sunnuntaiaukioloja.

– Aikaisemminkin on pärjätty ilman sunnuntaikauppaa. Itse käyn kaupassa vain kerran viikossa ja ostan viikon ruoat, sanoo neljän lapsen isä Jukka Rautio.

Heidän myymälässään työskentelee noin 25 henkilöä, joista alle puolet kokoaikaisia. Osa-aikainen Repo tekee jatkuvaa aamuvuoroa, koska kuormat tulevat aamulla. Kaikki kolme tekevät tarvittaessa myös iltavuoroa.

Kirkot eivät kannata sunnuntaiaukioloa

Euroopan kirkkojen konferenssi, johon kuuluu 120 kirkkoa, vetosi maaliskuussa Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin, että sunnuntai säilytettäisiin viikoittaisena lepopäivänä. Lepo on tarpeen työntekijöiden terveyden kannalta, mutta myös työstä palautumisen ja työntekijöiden perheiden kannalta.

Myöskään arkkipiispa Jukka Paarma ei pidä kehitystä hyvänä. Syynä ei ole kilpailu ihmisten ajasta jumalanpalveluksen aikaan.

– Enemmän ongelma koskee yhteiskunnan perussolua, perhettä ja sen yhteyttä. Välittömimmin tietenkin kaupan työntekijöitä ja heidän kotejaan, arkkipiispa kommentoi kaupan alan sopimusta Kotimaan verkkolehdelle 20.11.

Vähittäiskaupan alalla työskentelee Suomessa 140 000 ihmistä, joista yli 70 prosenttia on naisia.

– Sunnuntaina olemme olleet tosi harvoin töissä, koska opiskelijat ottavat mielellään niitä vuoroja. Meillä saa esittää toiveita joustavasti, Cedergren kertoo.

Toiveet kirjataan toivevihkoon, eikä syistä tarvitse tehdä selkoa. Myymäläpäällikkö Miika Ikonen käyttää vihkoa työvuorosuunnittelun pohjana.

Neljän tunnin pyhätyö ei kannata

Yksi nuoremmista myyjistä, Karri Neenberg, kannattaa sunnuntaiaukioloja, mutta tietyin ehdoin. Sunnuntaityön korvauksen on pysyttävä entisellään eli tuplapalkkana, täysipäiväisillä työntekijöillä on oltava mahdollisuus lepopäivään ja aukioloajan on oltava tarpeeksi pitkä. Neljän tunnin takia ei kannata tulla töihin.

Liittojen sopimuksessa väläytetään jopa kauppojen aukioloa öisin.
– Mutta enpä tiedä, kuinka moni haluaisi hakea lapset tarhasta vaikka kello 22. Ja mistä niitä ympärivuorokautisia hoitopaikkoja otetaan? Tavallisistakin hoitopaikoista on pula, Jukka Rautio miettii.

Myymäläpäällikkö Miika Ikonen ei näe sunnuntaiaukiolojen laajentamisessa ongelmaa.
– Tietysti sunnuntaityö on kalliimpaa. Mutta onhan meillä liike auki kesäisinkin. Jos ketju päättää, että aukioloja laajennetaan, niin näin tehdään.

– Luultavasti siihen tarvitaan lisätyövoimaa. Ensin kysyn osa-aikaisilta myyjiltämme, haluavatko he tehdä lisätunteja.

Työllistämisvaikutusta onkin pidetty yhtenä perusteena laajentaa aukioloja.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.