Jokainen on oman onnensa seppä, Savannara Kong!
Kambodžassa syntynyt Savannara Kong asuu nykyään perheineen Rajakylässä.
Lapsuus määrittää ihmisen tulevaisuuden.
– Lapsuuteni suunnan muutti amerikkalainen pariskunta, jonka sydämellisyyden avulla vanhempani ja me neljä lasta pääsimme thaimaalaiselta pakolaisleiriltä Yhdysvaltoihin ja saatoimme aloittaa Seattlessa uuden elämän.
– Vanhempani ahkeroivat kovasti, että me lapset saimme hyvän koulutuksen. Nyt kannamme itse vastuun omasta elämästämme ja onnellisuudestamme.
Jokainen on oman onnensa seppä.
– Jos eletään normaaleissa oloissa, sananlasku varmasti pitää paikkansa. Jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan ja siitä, mitä elämältään haluaa. Poikkeustilanteissa, kuten esimerkiksi sota-aikana, omaan elämäänsä ei voi paljon vaikuttaa.
– Perheemme eli Kambodžassa punakhmerien vallan alla ja vanhempani joutuivat tekemään, mitä käskettiin.
Ihminen on pohjimmiltaan hyvä.
– Valokuvissa punakhmerien johtaja Pol Pot hymyilee. Hän näyttää lempeältä. Silti hänen aikanaan kaksi miljoonaa kambodžalaista tapettiin.
– Uskon silti, että jokaisessa ihmisessä asuu hyvyys. Joskus tapahtuu jotakin, mikä muuttaa ihmisen. En tiedä, mitä Pol Potille tapahtui, kun hän alkoi tuhota omaa kansaansa. En kuitenkaan ole katkera enkä vaadi hyvitystä. Haluan elää tässä ja nyt.
Suomea on ihan helppo puhua.
– No, suomi ei tosiaankaan ole helppo kieli. Harmittaa, että en osaa sitä paremmin. Muutin Suomeen vuonna 2001, kun olin mennyt naimisiin Katriinan kanssa. Aloitin lähes heti työt Nokialla. Olen yrittänyt opetella suomea ja käynyt kielikursseillakin, mutta se on vaikea kieli kaikkine päätteineen.
– Työkieleni Nokialla on englanti. Käytännössä on siis aika vähän tilanteita, joissa olisi välttämätöntä puhua suomea. Anoppini kyllä patistaa minua. Arkikieltä olen oppinut parhaiten lapsiltamme, 4-vuotiaalta Sarahilta ja 2-vuotiaalta Sofialta. He puhuvat niin suomea kuin englantiakin.
Suomalainen ruoka ei ole eksoottista.
– Olen syönyt mämmiä ja maistanut maksalaatikkoa ja mustaamakkaraa, kerran myös hernekeittoa. Jouluruoat olivat aluksi hyvin eksoottisia.
– Meillä ruuan tekee se, joka ehtii ensiksi kotiin. Syömme aasialaista ja suomalaista ruokaa. Jos Katriina ei ole kotona, saatan tehdä aamupalaksi riisiä ja kuivattua kalaa, joka paistetaan rasvassa. Siitä leviävä tuoksu havahduttaa naapuritkin, sanoo Katriina.
Olet jo melkein suomalainen
– En varmaankaan ole, mutta olen kyllä kokeillut lähes kaikkea, mikä kuuluu suomalaisuuteen. Saunominen on mukava tapa. Olen jopa käynyt saunasta kierimässä lumihangessa ja kokeillut avantouintia.
– Olen oppinut paljon suomalaisia tapoja, mutta paljon on vielä opeteltavaa. Se on minusta erikoista, että suomalaiset eivät tervehdi tai puhu vieraille ihmisille.
Jaa tämä artikkeli: