Näyteikkunan rakentajat. Lylie Witting (vas.) ja Memma Kukkanen somistavat kampaamonsa ikkunan joka kuukausi uudelleen. Viime vuonna liike voitti Töölön paras jouluikkuna -äänestyksen.
Jouluikkunat ilahduttavat silmää
Kaunis jouluikkuna tuo asiakkaita kivijalkaliikkeeseen kaukaakin. Siksi monet liikkeet uhraavat ikkunoiden rakentamiseen paljon aikaa.
Teksti Maria Ruuska
Kuva Jani Laukkanen
Ruusulankadun alkupäästä ei puutu yllätyksiä. Parturikampaamo Hiushuone n:o 1 tarjoaa ohikulkijoille visuaalisia elämyksiä vaihtamalla näyteikkunan somistuksia kuukausittain.
Töölöläiset ovat pistäneet kampaamoyrittäjä Memma Kukkasen uurastuksen merkille: viime vuonna Hiushuone n:o 1 voitti Töölön paras jouluikkuna -yleisöäänestyksen. Silloin näyteikkunassa komeili Kukkasen tekemä piparkakkutalo. Talon palaset maistuivat loppiaisen jälkeen sekä asiakkaille että henkilökunnalle.
Nyt näyteikkuna kävi juuri läpi muodonmuutoksen pikkujouluikkunasta jouluikkunaksi. Fiini viininpunamusta värimaailma teki tilaa arvokkaalle mutta kotoisalle punakulta-väriyhdistelmälle. Kukkanen varasi jouluikkunan rakentamiseen kokonaisen työpäivän.
Kukkanen on pyörittänyt Hiushuonetta Ruusulankadulla kolme ja puoli vuotta. Aiemmalta koulutukseltaan hän on floristi.
– Kauniilla ikkunoilla sain pyörimään myös aikoinaan rakkaan kukkakauppani Siilinjärven Vuorelassa, hän muistelee.
– Somistuksessa ja hiusten ja kukkien laitossa on paljon yhteistä. Asioiden pitää olla tasapainossa. Mikään ei saa häiritä silmää katsoessa.
Kaupunkilaisten ilahduttamisen lisäksi ikkunoihin panostaminen on myös tehokasta uusasiakashankintaa.
– Joku huomaa ikkunasta tuotteen, astuu sisään, tykästyy palveluumme ja tulee myöhemmin varaamaan kampaamoajan, Kukkanen sanoo.
– Maksan vuokraa myös ikkunasta, joten pitäähän se ehdottomasti hyödyntää.
Kaunis jouluikkuna koetaan tärkeäksi myös Kaivopuistossa Sokerileipuri Aleniuksella Merikadulla.
Jouluikkunan idea kirkastuu omistaja Anu Ahmajärven mukaan yleensä isänpäivän tienoilla. Ideaa pallotellaan työnteon lomassa, ja sen toteutuksesta joulukuun alussa on jo vuosia vastannut työntekijä Liisa Jäntti.
Tänä vuonna ikkunassa on teemana joulun odotus vanhanajan hengessä. Jäntti on taituroinut ikkunaan marsipaanista ja sokerimassasta muun muassa joulukuusen jalan, joulukortteja ja -koristeita. Korttien kuva-aiheet hän maalasi karamelliväreillä.
– Tuotteemme ovat perinteisiä, joten ikkuna henkii samaa tunnelmaa, Jäntti sanoo.
Ikkunan rakentamiseen kuluu tunti jos toinenkin. Panostus kuitenkin kannattaa. Konditorian asiakkaat ovat monena jouluna kertoneet, että he ovat tulleet katsomaan ikkunaa varta vasten kaukaakin.
Jouluikkunoiden ihastelulla on Helsingissä pitkät perinteet. Stockmann ryhtyi rakentamaan aikuisille jouluikkunoita jo 1930-luvulla. Tapa oli kopioitu ulkomailta.
Yhdysvalloissa jouluikkunoita nähtiin jo 1800-luvun lopulla. Newyorkilaisen Macy’s-tavaratalon ensimmäiseen jouluikkunaan vuonna 1874 oli aseteltu posliininukkeja ympäri maailmaa.
Stockmann toteutti ensimmäisen jouluikkunansa lapsille Aleksanterinkadun ja Keskuskadun kulmassa vuonna 1949. Monet niistä muistetaan vielä vuosien päästäkin. Vuonna 1957 jouluikkuna linkittyi ajankohtaisiin tapahtumiin. Joulupukki nimittäin lensi ikkunassa Sputnik-satelliitilla. Venäläiset olivat laukaisseet oikean Sputnikin taivaalle vain muutamaa kuukautta aikaisemmin.
Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlavuonna 1967 ikkunan joulukuusessa liehuivat Suomen liput. Seuraavalla vuosikymmenillä joulusomistuksissa alkoi vierailla lapsille sarjakuvista ja piirretyistä tuttuja hahmoja, kuten Ressu.
Hankeen kellahtanut punanenäinen joulupukki herätti Stockmannin viime vuonna ilmestyneen historiikin mukaan paheksuntaa vuonna 1981. Vuosikymmen myöhemmin ihmeteltiin sitä, miten pingviinit ja jääkarhut oli voitu sijoittaa samalle jäälautalle.
Visuaalisia virikkeitä on nykymaailmassa huomattavasti enemmän kuin Sputnik-jouluna 50-luvulla, mutta silti tavallisena keskiviikkoiltapäivänä Stockmannin satuikkunan edessä on edelleen ruuhkaa. Kova kuhina näyttää olevan myös lasin takana. Kaksi pehmo-oravaa tapetoi kiireen vilkkaa lahjalaatikon seinää, toisessa boksissa taas herrasmiespöllöt aloittelevat tapaamistaan.
Kaikkien Stockmann-tavaratalojen jouluikkunat seurailevat tänä vuonna samaa lahjalaatikkoteemaa. Suunnittelu aloitetaan tavaratalon pääkonttorilla Pitäjänmäessä jo vuosi ennen joulua.
Tänä vuonna Aleksanterinkadun jouluikkunan rakentamisesta vastasi tiimiesimies Susanna Niemi visuaalisesta markkinoinnista. Hän vietti kolmen kollegansa kanssa viikon kulmaikkunassa satuikkunaa rakentaen. Vaikeinta oli Niemen mukaan saada pingviinien skeittaussessioon liikkeen tuntua.
Vähittäiskauppa siirtyy kovaa vauhtia verkkoon. Siirtyvätkö näyttävät jouluasetelmat myös verkkokauppojen etusivuille? Verkossa voisi hyödyntää esimerkiksi animaatiota, joten virtuaalisessa jouluikkunassa pingviinit saisi tekemään vaikka minkälaisia skeittitemppuja.
Keskustan Sokoksen myyntimiljööpäällikön Maria Rambarranin mielestä ajatus digitaalisesta jouluikkunasta on mielenkiintoinen, mutta tarvetta sille ei vielä ole. Perinteinen formaatti pitää edelleen pintansa.
– Toistaiseksi tavoitteenamme on tarjota fyysisiä ideoita ja elämyksiä asiakkaille, Rambarran sanoo.
Helsingin keskustan Sokoksen ohi liikkuu kuitenkin päivittäin valtavat määrät ihmisiä, joten on hyvin todennäköistä, että monen ihmisen katse piipahtaa tämän vuoden leipomisteemaisessa jouluikkunassa.
Jaa tämä artikkeli: