Kiireinen kuoronjohtaja. Pasi Hyökin mukaan joululauluihin tehdään jatkuvasti uusia sovituksia, joten konsertit eivät ole saman toistoa.
Joululaulut eivät vanhene
Pasi Hyökillä on yli 20 joulu-konsertin johtamisessa melkoinen urakka.
Teksti Sirkku Nyström
Kuva Jukka Granström
Kuoron johtaja saattaa esittää saman joululaulun sesongin aikana kymmeniä kertoja. Eikö puuduta?
– Ei. Kuuluu ammattitaitoon kyetä johtamaan samaa ohjelmistoa kyllästymättä siihen, vastaa kuoronjohtaja Pasi Hyökki . Hänen kalenterissaan on yli 20 joulukonserttia kolmen kuoron kanssa tänä vuonna.
Joulu on Hyökin mielestä helpompi juhla kuin pääsiäinen, jonka uskonnollinen sanoma on vaativampi. Joulu on valoisa ja lempeä juhla, eikä siihen kuulu kärsimystä.
Joulu on merkittävin kuoro- ja kirkkomusiikin sesonki. Silloin järjestetään sadoittain konsertteja, joista ihmiset hakevat yhteenkuuluvuutta, kynttilän valoa ja lapsuudesta tuttuja lauluja. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien suosio kertoo samasta kaipuusta.
Joulumusiikki on suurelta osin hengellistä. Hyökin mukaan se on myös musiikillisesti erinomaista.
– Lauluihin tehdään jatkuvasti uusia sovituksia eivätkä konsertit ole saman toistoa. Joka vuosi kuorojen ohjelma on vähän erilainen, vaikka tutut peruslaulut säilyvät.
– Kuoronjohtajat upottavat ohjelmiin myös vähemmän tunnettuja lauluja, ja useimmista niistä tulee vähitellen tuttuja.
Joulun aikaan lähes jokainen itseään kunnioittava kuoro järjestää joulukonsertin. Konsertteihin riittää väkeä vuodesta toiseen.
Monilla kuoroilla on uskolliset joulukonserttiyleisönsä. Joulu ei tule, jollei pääse kuuntelemaan jotain tiettyä kuoroa. Lippuja myydään ystävien kesken ja varmistetaan, että kaikki ovat tänäkin vuonna mukana.
Kaikelle kansalle avointen konserttien lisäksi monet kuorot tekevät niin sanottuja yrityskonsertteja. Silloin yritys ostaa koko konsertin ja jakaa liput asiakkailleen joululahjaksi. Kuorojen taloudelle uskolliset kuulijat ja yrityskonsertit ovat merkittäviä.
Helsinkiläisten lempikuoroista Pasi Hyökki johtaa sekä Tapiolan kuoroa että Ylioppilaskunnan Laulajia. Niiden lisäksi hän johtaa lähes ammattilaisista koostuvaa EMO Ensemblea ja kymmenen miehen muodostamaa Talla-yhtyettä.
YL:n ja Tapiolan kuoron konsertit ovat vuodesta toiseen samantyylisiä. Sen sijaan EMO Ensemblen joulukonserteissa esitetään uutta musiikkia, ranskalaista Francis Poulencia ja virolaista Arvo Pärtiä .
Lokakuussa Pasi Hyökki väitti radiossa, että Suomi ei ole enää kuoromaa. Hän perusteli väitettä sillä, etteivät lapset enää laula koulussa. Musiikin opetusta on vähennetty ja se ohjataan enemmän yhdessä soittamiseen kuin laulamiseen.
– Kun Erkki Pohjola perusti Tapiolan kuoron 50 vuotta sitten, lapsilla oli kirkkaat ja ehjät äänet, koska niitä oli harjoitettu koulussa. Kolmessakymmenessä vuodessa koululaulu on kuihtunut. Sen takia Tapiolan kuorollakin on harjoitukset kahdesti viikossa.
Kuorolaulusta on myös tullut yhä enemmän tyttöjen harrastus. Pasi Hyökki kertoo, että kuoroon hakeutuvista on poikia ehkä yksi kymmenestä. Hänen kuoroissaan tätä ongelmaa ei näy, mutta monilla muilla kuoroilla on jo kotvan aikaa ollut pulaa miesäänistä. Eikä tulevaisuus näytä hyvältä: laulavat pojat perustavat bändejä, eivät kuoroja.
Jaa tämä artikkeli: