Joulumusiikki valaisee adventtiajan
Lähestyvän juhlan odotukseen kuuluu tunnelmallinen joulumusiikki. Se lapsuuden perinteinen, turvallinen ja muistoja herättävä.
Ruskolainen Luminos on 13 hengen lauluyhtye, joka todistaa, että pienelläkin paikkakunnalla voidaan tehdä korkeatasoista laulutaidetta. Kunnia lankeaa paitsi laulajille myös yhtyeen johtajalle Sauli Hannukselalle. Tähden valossa -levyllä (Fuga-9379) soi parisenkymmentä tuttua joululaulua Hannukselan varsin taidokkaina ja tuoreina sovituksina. Monissa lauluissa on mukana soittajia Aboa Nova Ensemblesta ja baritonisolisti Juha Kotilainen.
Perinteisen ohjelmiston sovituksissa on vaaransa, sillä joskus koko homma lipsahtaa pelkäksi kikkailuksi, joka lopulta vain ärsyttää kuuntelijaa. Sauli Hannukselan sovitukset eivät tähän sorru, sillä hän käsittelee varsin hellävaroin tuttuja sävelmiä. Luminoksen laulu on puhdasta, ja naisääniin painottuva sointi on kirkas kuin tähtien hohde talvi-iltana. Levyn sointikuvaa täydentää mukavasti Juha Kotilaisen lämminsävyinen baritoni.
Soinniltaan tuhdimpaa tavaraa tarjoaa Suomen Kansallisoopperan uusi joululevy Nyt tähtitarhoihin laulu soi (Ondine ODE 127-2). Mukana on tusinan verran talon solisteja, oopperan orkesteri, kuoro ja lapsikuoro. Ohjelmistossa ovat kaikkein tutuimmat joululaulut Jussi Lehmuksen ja Ilkka Kuusiston monipuolisina sovituksina. Lauluja kuullaan joko yhden solistin esittäminä tai useamman solistin ensemblenumeroina.
Eivätkä oopperan väen esittämät joululaulut olisi mitään, elleivät ne kuulostaisi oopperan palkeilta: jotkin laulut, kuten Tuo armon valkokyyhky ja Riemuitse tytär Siionin kuulostavat suorastaan jonkin suuren romanttisen oopperan finaaleilta. Toki levyltä löytyy myös rauhallisempaa menoa, kuten Oopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven sydämeenkäyvän kauniisti laulama Sibeliuksen Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt (En etsi valtaa loistoa). Levyn huipennuksena soi Mika Pohjosen upeasti soivalla tenorillaan laulama Adamin Oi jouluyö.
Onneksemme sopraano Soile Isokoski jatkaa vielä konsertoimista ja levyttämistä, vaikka hän on sanomassa hyvästit oopperalavoille. Isokosken yhdessä John Storgårdsin johtaman Lapin kamariorkesterin kanssa tekemä Oi jouluyö -levy (Ondine ODE 1252-2) on ohjelmistoltaan erinomainen sekoitus tuttuja ja turvallisia sekä vähemmän kuultuja joululauluja, kuten Kehtolaulu Lapista, Lapin joulu, Lasten joulu ja Pikku Veikon joulurukous. Hienosta ohjelmistosuunnittelusta todistaa sekin, että levyllä kuullaan myös orkesterin omia soolonumeroita, joista erityisen vaikutuksen tekevät Bachin harras adventtikoraali Nun komm, der Heiden Heiland ja Bertold Hummelin energinen ja iloitteleva Scherzando.
Soile Isokoski on edelleen elämänsä laulukunnossa. Kenties juuri joululauluissa tulee parhaiten esiin yksi Isokosken taiteen keskeisimmistä piirteistä: nöyryys musiikin ihmeen edessä ja oman persoonan häivyttäminen taka-alalle. Se kuuluu jokaisessa levyn laulussa sellaisena lämpönä, lohtuna ja rauhana, jonka alle haluaisi käpertyä – ja pitkäksi aikaa.
Risto Nordell
Jaa tämä artikkeli: