Kuva: Esko Jämsä
Juha Tuisku teki äänet perhenäytelmään
Psykologinen trilleri Tyttö tulossa sai ensi-iltansa viime viikolla Kokoteatterissa ja avasi samalla teatterin kevätkauden. Esitykset jatkuvat 25.maaliskuuta saakka. Näytelmässä seurataan yhden perheen elämää hyvinvoinnin keskellä. Perheen kahdeksanvuotias Daniel-poika on erityislapsi, jolla on lemmikkinä suuri hämähäkki. Poika on hieman yksinäinen, ja vanhemmat ovat paljon poissa.
Tyttö tulossa kuvaa mielen alitajuista maailmaa: se kertoo nykypäivän ihmisestä suhteessa perheeseen, haaveista ja ristiriidoista, modernista vanhemmuudesta. Esitys nostaa pintaan kysymyksen, miten voi toteuttaa itseään ilman, että siitä kärsii työ, perhe tai ihminen itse.
– Yhteiskunta pakottaa valintoihin. Ihmiset joutuvat tilanteisiin, joissa ei ole vaihtoehtoja, esimerkiksi tekemään pitkää työpäivää. Se aiheuttaa stressiä ja psyykkisiä ongelmia. Herkästi sanotaan, että tämä on se oikea suorituksen taso, joka täytyy päivittäin ylittää tai vähintään saavuttaa ollakseen hyväksytty, pohtii näytelmän äänisuunnittelija Juha Tuisku.
Äänellä on Tyttö tulossa -näytelmässä merkittävä osuus. Se luo siihen jännitteitä ja kuljettaa tarinaa eteenpäin. Mukana on elektronisia, synteettisiä ja luonnollisia ääniä, mutta myös lyömäsoittimia. Koska näytelmän miljöö on keittiössä, Juha Tuisku on nauhoittanut siihen myös aitoja keittiön ääniä, kuten mikron, tiskauksen ja vesihanan ääntä.
– Ääni kertoo toista tarinaa näytelmästä, se paljastaa siitä eri kerroksia. Äänellä tarinan kulku voidaan myös pysäyttää hetkeksi. Äänisuunnittelijan työ on loputonta kokeilua, päälle maalaamista. Kun kuvataiteilija maalaa taulua, siitä löytyy monia kerroksia, mutta vain hiottu pinta näkyy katsojalle.
Työ vaatii hyvää ihmistuntemusta ja herkkyyttä, kykyä lukea näyttelijästä se, mitä hänen pitäisi tulkita äänen avulla. Ilmaisutavan voimakkuuden muutoksia pitää osata tulkita, vaikka kohtaus olisi sanaton.
Viimeisenä harjoittelukuukautena teatteriryhmä tekee töitä seitsemänä päivänä viikossa 10–12 tuntia päivässä. Kokoteatterin projektin jälkeen Tuisku tekee äänet kuva- ja käsitetaiteilija Ari Rantamäen elämästä ja taiteesta kertovaan monologinäytelmään.
Elokuvasta kiinnostunut ja pianoa ja kitaraa soittanut Juha Tuisku pääsi Lapin ylioppilasteatteriin 1980-luvulla. Tuohon aikaa äänisuunnittelua ei opetettu juuri missään, joten Tuiskukin on oppinut ammattinsa pitkälti työn kautta. Se on vaatinut intohimoa ja vankkaa sitoutumista.
Rovaniemeltä kotoisin oleva Tuisku on työskennellyt freelancerina melkein koko 30-vuotisen uransa ajan. Hän oli hetken kiinnitettynä teatteri Pienessä Suomessa ja on tehnyt ääntä pääosin puheteatteriin.
Äänen olemassaolo on aina kiinnostanut miestä.
– Ihminen kuulee noin 22 000 luonnon siniaaltoa, joista kaikki luonnolliset äänet koostuvat.
Teatterityön ohella Tuisku opettaa äänituotantoa ja studiotekniikkaa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Outokummussa. Hän on mukana myös pian 30 vuotta täyttävässä Quo Vadis -teatteriryhmässä, joka kiertää jurtan kanssa ympäri maailmaa. Jurttaan mahtuu 60 katsojaa. Seuraavat harjoitukset alkavat keväällä.
Marjo Hentunen
Jaa tämä artikkeli: