Kuva: Anssi Koskinen
Juhannushulluus kumpuaa perinteistä
Joidenkin mielestä juhannus voittaa joulun. Juontaja-toimittaja Lauri Kottonen luokittelee itsensä juhannuksen rakastajaksi.
Helsingissä asuva Kottonen, 31, on syntynyt tasan yhdeksän kuukautta juhannuksesta, maaliskuun 21. päivä.
“Siinä saattaa olla jotain sellaista magiaa”, Kottonen suhteuttaa juhannuskiintymystään syntymäpäiväänsä.
Jo lapsuudesta lähtien juhannus on ollut Kottoselle vuoden odotetuin juhla. Hän muistelee lämmöllä lapsuutensa juhannuksia. Juhannushulluksikin perhekeskeistä Kottosta voisi kutsua, mutta enemmän kyse on erityisestä fanittamisesta.
Lapsuuden kultaiset juhannukset
Perinteinen juhannus on aina vietetty Kottosten mökillä Porin saaristossa. Lapsena saareen kokoontui tuttavaperheitä ja leikkikavereita oli paljon. Oma ohjelmanumeronsa oli telttojen kasaaminen.
“Aina arvottiin kuka nukkuu kenenkin kanssa” Kottonen kertoo juhannusten retkeilyhengestä.
Kuva: Thinkstock
Ikimuistoista oli naapurin sedän opastuksella hakea vihta-tarpeet ja opetella yhdessä vihtan sitominen. Sai tuntea olevansa tasavertainen aikuisen kanssa. Erityislaatuista oli myös juhannuksen yösauna, jos jaksoi valvoa niin pitkään.
Lapsuudesta kumpuaa ne parhaimmat muistot ja perinteet, joita on halunnut jatkaa aikuisenakin. Juuri syntyneen oman lapsen myötä Kottonen odottaa, että juhannuksen vietossa saa seuraavalle sukupolvelle välittää samaa yhdessäoloa, johon on itsekin kasvanut.
Tästä on juhannus tehty
Perinteisesti juhannuksen ohjelma menee Kottosilla kutakuinkin näin: torstaina kaupasta kassit täyteen ruokaa, mökille saareen, perjantaina monen lajin kalapöytä, illalla kokko ja sauna lämpimänä vuorokauden ympäri. Juhannus on kiireetöntä yhdessäoloa, petanqueta, lautapelejä ja kitaransoittoa nuotiolla snapsien ja juomalaulujen kera.
Tai näin sen ainakin pitäisi mennä. Muutama edellisvuoden juhannus meni työskennellen ja olo oli melko orpo. Juhannusta yritettiin paikkailla viettämällä sitä ennen tai jälkeen juhannuksen.
“Se on ihan sama kuin yrittäisi viettää joulua tammikuussa”, Kottonen vertaa.
Tänä vuonna edessä on outo juhannus, koska suunnitelmia ei ole. Juhannus vietetäänkin vauvan ehdoilla.
Kuva: Thinkstock
Juhannus maistuu sinappilohelta
Tärkeintä juhannuksessa on kiireettömyys, pysähtyminen siihen aikaan ja paikkaan, yhdessä oleminen ja tekeminen yli ikärajojen. Juhannusfiilis tulee säällä kuin säällä.
“Oli keli mikä tahansa aurinkoista tai kaksi astetta lämmintä, juhannus ei ikinä petä”, Kottonen tiivistää.
Juhannuspöytään kuuluu savustettu kala ja juhannuksen maku on itse tehty sinappilohi. Resepti, joka on kulkenut lähipiirissä, ja jonka perinteisesti teki ennen naapuri, nykyään Kottosen sisko. Kottoselle ensimmäinen puraisu takaa juhannuksen:
“Kun eka kerran saat maistaa ruisleipää juustolla ja sinappilohella, ja kylkeen vähän uusia perunoita, niin saa todeta, että tästä alkaa juhannus”
JUHANNUSFAKTOJA
Juhannusta on vietetty 20. ja 26. päivien väliin sattuvana lauantaina vuodesta 1955 lähtien.
Juhannus on Suomen lipun päivä. Liputus alkaa aattoiltana klo 18.00 päättyen juhannuspäivänä 21.00.
KRISTINUSKO:
Johannes Kastajan syntymäpäivä, jolloin on juhlistettu Johannesta, Jeesuksen edeltäjää.
MYYTTEJÄ:
Juhannuskokon on uskottu karkottavan pahat henget, samoin meluamisen ja juopottelun on sanottu pitävän pahat henget loitolla.
Juhannuksena on ennustettu kuinka hyvä satovuosi tulee, millainen sää suosii, ja onko naimaonnea.
Auringonlasku aattona 24.6. ja nousu juhannuksena 25.6.2016:
Helsingissä 22:50 -- 3:56
Jyväskylässä 23:14 -- 3:25
Pudasjärvellä 23:49 -- 2:54
Rovaniemellä aurinko ei laske
Lue lisää:
Testaa itsesi: Millainen juhannustyyppi olet?
Saunassa suomalainen sielu lepää
Tuunaa saunavihtasi terveyspulmien täsmäavuksi
Jaa tämä artikkeli: