Jumala kuvaa olemusta, nimi persoonaa
Anna Pickering kirjoitti (K&k 5.11.) vastineen aikaisemmin esitettyyn väitteeseen, että muslimien jumala on eri kuin kristittyjen Jumala. Hänen mielestään tämä johtaa logiikkavirheeseen, josta loppupäätelmä on kaksi jumalaa, jotka ovat ihmisten tekemiä jumalakuvia.
Kumpikaan näistä uskonnoista ei tee jumalankuvia, mutta niillä on omat juurensa ja pyhät kirjansa.
Kristinusko nimensä mukaisesti on uskoa Kristukseen eli juutalaisten pyhien kirjoitusten luvattuun Messiaaseen, joka on Jumala itse lihaan tulleena. Jeesus tosi Jumalana ja tosi ihmisenä antoi henkensä monien edestä lunastaakseen ihmisen synnin alaisuudesta ja sen tuomasta orjuudesta vapauteen, joka on Kristuksessa itsessään.
Tämä nimi on se, jossa ihmisellä on pelastus, kuten Paavali asian ilmaisi. Jumala on luvannut pelastaa sen, joka huutaa Jeesusta avukseen, joten ei ole sama, mitä nimeä rukoilet tai ketä päivittäin kiität.
Islamin juuret ovat tutkijoiden mukaan Quraisheimon uskossa, jossa he palvoivat monien jumalien seassa kuujumalaa, jonka nimi tulee sanoista Hubal tai Habal ja jonka symbolina on kuunsirppi eli puolikuu.
Allah on lyhennys sanasta Al-ilah, joka viittaa tähän pääjumalaan, kuunjumalaan, jonka tunnuksen Muhammad toi mukaan islamiin. Sana Allah ei siis ole yleinen arabian kielen sana Jumalasta, vaan erään tietyn jumalan persoonallinen nimi, aivan kuten Jumala esittelee VT:ssä itsensä Jahvena. Sana käännetään Raamatussa useimmiten Herraksi. Siihen viittaa uskontunnustus ”Jeesus on Herra”.
Erika Stigell
Jaa tämä artikkeli: