Gnistanin pusakka. Oulunkylässä toimii aktiivinen jalkapalloseura Gnistan, jonka lämmitetyllä kentällä Sampo Untamala kavereineen harjoittelee läpi vuoden. Kuva: Sirpa Päivinen
Jumala on vaan Jumala
Ihmisen ajatukset Jumalasta muuttuvat elämän varrella moneen kertaan. K&k:n juttusarjassa Uskon vuosikymmenet uskoa käsitellään eri ikäkausina.
Kymmenvuotiaalla Sampo Untamalalla on selkeä näkemys siitä, miten Jumalaa puhutellaan.
– Kyllä minä sanon Jumala. Taivaan Isä kuulostaa ihan lapselliselta.
Oulunkylä on niitä seurakuntia, joissa pyhäkoulu vielä toimii. Sampo Untamala on vakiokävijöitä, jos vain kaveri naapurista ehtii mukaan.
– Pyhäkoulu on samaan aikaan kuin messu. Pienempänä kävin isän ja äidin kanssa. Nehän on olleet molemmat kirkossa töissä. Pyhäkoulu on ihan mukava tapa viettää aikaa, kun ei ole muutakaan tekemistä.
Sampo istuu perheen perintötuolissa, vaihtaa istuma-asentoa ja miettii, mitä sanoisi Jumalasta. Ei hänellä Jumalasta mitään mielikuvaa ole. Jumala on sitä mitä Jumala on.
– Joo, mutta Jeesus on ollut olemassa. Sehän on ihan tieteellisestikin todistettu.
Sampon ajatuksissa moni asia jäsentyy elokuvien kautta, ja niistä löytyy liittymäkohtia myös uskonnollisiin aiheisiin.
Indiana Jones -elokuvissa pahat miehet eivät voi tuhoutumatta avata liitonarkkia. Vain oikeamielisten on lupa koskea pyhää. Graalin maljan etsijät joutuvat valitsemaan useasta maljasta, ja väärämieliset tekevät kohtalokkaan erehdyksen.
– Niissähän on semmoisia uskonnollisia aiheita, selittää Sampo.
Jeesus itse esiintyy elokuvassa Ben Hur, jonka perhe katsoo joka pääsiäisenä. Siinä vangittu Ben Hur pyytää vettä, ja Jeesus lähtee sitä antamaan. Roomalainen sotilas kieltää vangin pyynnön täyttämisen, mutta Jeesus katsoo häntä tiukasti, ja sotilas antaa periksi.
– Jeesuksella oli valtaa, ja sotilas totteli. Se oli kuin Tähtien sodassa, missä Jedi vie vaakatasossa kätensä vasemmalta oikealle ja sano: tottele. Ja silloin toinen tekee, mitä on käsketty. Jeesuksella oli samanlaista valtaa.
Taas vaihtuu istuma-asento. Jalkapalloa ja sellonsoittoa harrastava poika taivuttaa itsensä sujuvasti risti-istuntaan ja miettii taas. Sitten hän vilkaisee yläkertaan vieviin jyrkkiin portaisiin.
– Kerran meinasin tippuu koko matkan. Jostain sain kiinni, enkä tippunu. Siinä saattoi olla joku suojelusenkeli. Toisen kerran kompastuin alimmalla rapulla ja mätkähdin lattialle. Siinä ei olis mitään voinukaan tapahtua.
Tyhmä rukous: Anna hyvä Jumala minulle balettitossut.
– Kyllä ne kuitenkin ottaa kiinni jossain vaiheessa. Ei siinä mitään suojelusenkeliä tarvita. Ihan oma kokemus riittää.
Sampon iltarukouksessa enkelillä on oma paikkansa. Hänen ja siskon iltarukouksena on joka ilta tuttu säe: ”Sylihisi Jeesus rakas nukkua mun taasen suo. Enkelisi kaitsijaksi käske vuoteheni luo”.
– Meillä luetaan ruokarukouskin. Kaksi kertaa päivässä tulee rukoilluksi, Sampo laskee.
Rukous ei ole ihan yksinkertainen asia. On tyhmiä ja asiallisia rukouksia. Tyhmien rukousten ryhmään pääsee kerran televisiosta kuultu: Anna hyvä Jumala minulle balettitossut. Kertoja oli itsekin pitänyt rukoustaan tyhmänä.
Sen sijaan hyvää säätä voi Sampon mielestä rukoilla ihan oikeasti.
– Jos on esimerkiksi ulkona pelattava matsi. Kyllä silloin voi pyytää hyvää säätä. Tai sitten voi rukoilla suosikkijoukkueelle voittoa. Mut rukous voi mennä väärin ja ne häviää. Uskon silti, että häviö oli kohtalo.
Puheletko asioitasi Jumalalle?
– En. Ei ole tullut sellaista juttua, että olis tarvinnu.
Kouluikäiselle kertomuksia
Ennen murrosikää peruskoululaisen maailma jäsentyy vielä konkreettisten syy–seuraus -käsitteiden mukaan. Häntä kiehtovat tarinat ja kertomukset, jotka ymmärretään vielä varsin sananmukaisesti. Vanhan testamentin kertomukset Israelin kansan vaiheista, seikkailuelokuvat ja maailmakaikkeuden rakennetta valaisevat tarinat kiinnostavat.
Uskonnollisista aiheista lapsi haluaa tietää Jumalan olemassaolosta ja olemuksesta sekä Jeesuksen ihmeteoista ja kärsimyshistoriasta.
Ajatusmaailmaa hallitsevat mekaaninen vuorovaikutteisuus ja vahva oikeudenmukaisuus. Kun minä puolustin sinua toisia vastaan, sinun kuuluu tehdä sama minulle. Sama vuorovaikutteisuus pätee myös suhteessa Jumalaan. Tämä on maailmankaikkeuden lainalaisuuksien turvallisuuden takaaja.
Jos itsestään selvyyksinä pidetyt odotukset Jumalan hyvyydestä pettävät, lapsi pettyy pahasti. Kun Jumala ei rankaisekaan pahoja eikä palkitse hyviä, lapsi voi päätyä kieltämään Jumalan kokonaan. Sellaisissa tilanteissa aikuisten on tärkeä auttaa lasta hahmottamaan uudella tavalla surua, vastuuta ja syyllisyyttä. Lapsen pitää myös saada puhua pettymyksestään.
Lähde: Lauri Oikarinen: Oppijat ja heidän elämäntilanteensa. Markku Pyysiäinen, Jarkko Seppälä (toim.) Uskonnonopetuksen käsikirja.
Jaa tämä artikkeli: