null Jumala rukoilee jo meissä

Pyhiä liikahduksia. Rukouksen muotoja on yhtä monta kuin rukoilijoita, Henry Morgan muistuttaa. Tärkeintä on Jumalan läsnäolo.

Pyhiä liikahduksia. Rukouksen muotoja on yhtä monta kuin rukoilijoita, Henry Morgan muistuttaa. Tärkeintä on Jumalan läsnäolo.

Jumala rukoilee jo meissä

Meidän tehtävämme on havahtua siihen, sanoo Kuopion Kirkkopäivillä vieraileva Henry Morgan.

Newcastlen rautatieasemalla vaeltaa tylsistynyt mies. Hän poikkeaa pieneen kioskiin ja ostaa aikansa kuluksi ensimmäisen käsiin osuneen lehden. Se on täynnä sudokuja, japanilaisia numeroristikoita. Mies alkaa ratkaista arvoituksia. Lehti imaisee hänet täysin.

Mies on Henry Morgan , Englannin anglikaanisen kirkon pappi ja hengellinen ohjaaja. Häntä voisi luulla kristinuskon asiantuntijaksi, mutta sudokun avautuessa hänelle kirkastuu monta uutta totuutta sekä numeroristikoiden täyttämisestä että rukouksesta.

Esimerkiksi se, että väsyneenä ei kannata edes yrittää. Sudoku ja rukous vaativat virkeän mielen. Tai se, että arvoitukseen on olemassa ratkaisu, vaikka sitä ei juuri sillä hetkellä huomaisikaan.

– En tiedä, voiko sitä hetkeä kutsua ilmestykseksi, mutta ehkä pitäisi, Morgan muistelee kokemusta jälkeenpäin.

Aloitetaan negatiivisesta päästä: Henry Morganin mielestä hengellisen elämän tiellä on nykypäivänä kaksi suurta estettä.

– Ensimmäinen niistä on alituinen kiireen kulttuuri. Ja toinen on se olettamus, että jos hengellisyys on Jumalasta, sen täytyy olla vaikeaa.

– Jos Jumala on rakkaus, ei rukouskaan voi olla kovin monimutkaista. Olen varma, ettei se ole aina helppoa, mutta yhtä varma olen siitä, että se on usein hauskaa, jännittävää ja elämää uudistavaa.

Siksi Morgan huomaa jatkuvasti rohkaisevansa ihmisiä rauhoittumaan, yksinkertaisesti seisomaan ja ihmettelemään, mitä sanottavaa Jumalalla on minulle. Siitä alkaa ajallaan versoa rukous. Ilman kuulolla olemista hengellinen elämä kuihtuu pois.

Mutta palataan hetkeksi perusasioihin. Mistä me oikein puhumme, kun me puhumme rukouksesta?

– Rukous on mitä tahansa, mikä ruokkii Jumalan ja ihmisen suhdetta.

Sitten Morgan sanoo ihmeellisen asian: koska Jumala on antanut sinulle elämän lahjan, Hän itse on ensisijaisesti vastuussa suhteestanne.

– Jumala hoitaa suurimman osan rukouksesta. Jos sinä haluat rukoilla, se johtuu siitä, että sielusi haluaa vastata Jumalalle, joka jo rukoilee sinussa.

Entä jos sanallinen rukous kädet ristissä alkaa tökkiä ja oman kirkon perinne kalisee onttouttaan? Henry Morgan muistuttaa, että rukouksella on miljardi muotoa. Jo pelkkä sisään- ja uloshengitys voi olla rukousta.

– Tarina kertoo miehestä, joka kysyi papiltaan, saako hän polttaa tupakkaa rukoillessaan. Et missään nimessä, vastaus kuului. No saanko sitten rukoilla samalla kun poltan tupakkaa, mies jatkoi. Ilman muuta, pappi sanoi.

– Jumala on viisaudessaan luonut meidät kaikki erilaisiksi, ja siksi on oltava yhtä monia rukouksen muotoja.

Eikä rukous pysy koskaan paikallaan, Morgan muistuttaa. Elämänvaiheet ja jumalasuhteen syveneminen muuttavat rukousta jatkuvasti.

– Jos tämänhetkinen tapasi rukoilla tuntuu tylsältä, ehkä Jumala kutsuu sinua kokeilemaan uutta tietä.

Ei Morgankaan pidä rukousta tekniikkalajina, joka sujuu säällä kuin säällä.

– Jumalan poissaolo ja hiljaisuus ovat nekin osa ihmisen kokemusta.

Morgan muistelee Kalkutan äiti Teresaa , jonka ajatellaan olevan eräs viime vuosisadan pyhimmistä ihmisistä. Äiti Teresan päiväkirjojen lehdiltä voi lukea, kuinka Jumalan vaikeneminen piinasi häntä läpi elämän. Armon vilaukset olivat kortilla.

Jumala jonka jo tunnet. Sen nimistä kirjaa Morgan on ollut toimittamassa. Kirjaan on koottu erilaisia kertomuksia Jumalan kohtaamisesta toinen toistaan mielikuvituksellisimmissa yhteyksissä.

Mitä kirjan nimi tarkoittaa?

– Me tiedämme jo suurimman osan siitä, mitä meidän tarvitsee tietää Jumalasta. Emme tarvitse enää uutta informaatiota. Mutta tarvitsemme ehdottomasti rohkaisua, jotta löytäisimme Jumalan läsnäolon aarteen ja oppisimme luottamaan siihen.

Suurimmalla osalla ihmisistä on kokemus jostain itseään suuremmasta. He eivät vain välttämättä anna sille nimeä Jumala, Morgan pohtii. Kokemus voi olla tunne, järkeilyn lopputulos tai sitkeä intuitio.

– Millainen se sitten onkaan, meillä ei ole valtaa siihen: se tulee ja menee. Ehkä se on hyvä asia. Kokemus Jumalasta on lahjaa.

Mitä ihmeellisimmissä paikoissa Jumala kävelee vastaan, Henry Morgan ajattelee. Sen osoittaa jo Raamattu , jossa Jumala puhuttelee ihmistä luonnonilmiöissä, kohtaamisten kautta, kirjakääröjen riveillä, kärsimyksen keskellä… Lista on loputon, eikä Jumalan mielikuvituksella ole rajoja.

– Kristillisen evankeliumin ydin on, että Jumala kohtaa meidät arkemme keskellä, iloissa, kivuissa ja tasapaksussa elämässä. Niin Jumala tekee koko elämästä pyhän. Meidän tehtävämme on kasvaa huomaamaan se.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.