Jumala siunatkoon meitä aaseja!
Ajattelin, että aasi on lähinnä sekundaluokan hevonen. Sen älynlahjat ja fyysiset ominaisuudet eivät riitä.
Minä olen aasi. Tai ainakin pyrin niiden kaltaiseksi. Tyhmäksi vikuroitsijaksi mustamaalattu ratsu esiintyy keskeisessä roolissa useamman kerran Ison kirjan lehdillä. Se on minusta Raamatun puhuttelevin eläin.
Pidän erityisesti Vanhan testamentin kertomuksesta profeetta Bileamin aasista. Mies kokee elämänsä yllätyksen, hänen ratsunsa alkaa puhua kun omistaja on matkalla tekemään typeryyksiä. Bileamin aasi on tavallaan kuin Keisarin uudet vaatteet – tarinan pieni poika, joka kertoo totuuden, vahvempien, vanhempien ja muka viisaampien lumonnuttua tuijottamaan ja ylläpitämään valhetta rehellisyyden sijaan. Toinen tarina opetus voisi olla, että ihminen, jolla on läheinen yhteys Jumalan kanssa, tekee myös virheitä. Motiivina harhapolulle on, se että palvelija korottaa itsensä. Oletus on, että Jumala palvelisi häntä eikä hän Jumalaa.
Elokuvahistorian suurimpia aaseja on Robert Bressonin Balthazar. Vaikka ajatus saattaa tuntua filmiä näkemättä oudolta, aasin elämänkaari vertautuu hienovaraisesti Jeesuksen vaiheisiin, eläin näyttäytyy eräänlaisena kärsivänä palvelijana. Eläin parka joutuu kärsimään ihmisten pahantahtoisuuden ja piittaamattomuuden vuoksi. Monella tasolla puhutteleva elokuva muistuttaa muun muassa luomakunnan kärsimyksestä. Se mikä Jeesus-elokuvissa on usein ilmiselvää hahmottuu Bressonin käsikirjoituksessa ja ohjaustyössä uusia oivalluksia rakentavalla tavalla, vaikka tässäkin filmissä sekä kauneus, että kauheus ovat katsojan silmissä, korvissa ja mielessä. Näkökulma on epätavallinen ja juuri siksi puhutteleva.
Myönnän ajatelleeni, että aasi olisi lähinnä sekundaluokan hevonen. Sen älynlahjat ja fyysiset ominaisuudet eivät yksinkertaisesti riitä. Kuitenkin jos tätä idiootin synonyymiksi asetettua eläintä tarkastelee rakastavin silmin on, voi huomata monia hyviä puoliakin , Sillä on vahva selkä, jolla se usein kantaa toisten taakkoja tai ratsastajaa. Merkillepantava aasin ominaisuus ovat sen suuret korvat. Se lienee hyvä kuuntelija. Lieneekö sattumaa, että aasin selässä kulkee tumma viiva, josta hartioiden kohdalla lähtee tumma poikkiraita, jota kutsutaan aasinristiksi.
Bressonin Balthazar taas virittää ajattelemaan kärsimyksen sokeaa sattumanvaraisuutta, ihmisen vastuuta koko luomakunnan viljelijänä ja varjelijana. Tekomme eivät ole seurauksettomia, vaikka niiden jälkiaalto saattaakin usein hukkua maailman merten suuruuteen.
Bileamin ratsu muistuttaa, että jos viisaat ihmiset vaikenevat on aasien puhuttava, vaikka se onkin epätavallista. Kristityn kutsumus on tunnistaa ja tunnustaa ja parhaan Luojan suoman kykynsä mukaan epäoikeudenmukaisuutta. Ensimmäinen askel on vaikenemisen lopettaminen. Kristitty on myös kutsuttu aasiksi tai hiukan hienovaraisemmin sanottuna palvelijaksi, kantamaan toisten kuormia ja kuuntelemaan toisten murheita. Jos tämä ajatus tuntuu kuormittavalta, niin on hyvä muistaa, että emme ole yksin. Jeesus oli palvelijoiden palvelija, hän kulki risti selässään koko matkan puolestamme. Vaikka meillä on ristimme, sitä kannetaan myös rinnallamme.
Jumala siunatkoon meitä aaseja!
Jaa tämä artikkeli: