Alppilan kirkossa Helsingissä vietetään sateenkaarimessua kerran kuussa. Nyt messu tulee Korsoon.
Jumalan silmissä tasa-arvoisia
Ihmisoikeudet ovat osa kirkon perussanomaa, sateenkaarimessussa saarnaava Reetta Leskinen sanoo.
Kun puhutaan perheestä, mielikuviin nousee helposti ruusunpunainen keskivertoidylli. Isä, äiti, kaksi lasta, kaunis koti, ei ongelmia. Se ei ole kovin raamatullista.
— Raamatusta ei löydy kiiltokuvaperheitä, pastori Reetta Leskinen toteaa.
— Pyhä perhe oli kihlapari, jossa teini–Maria oli kihlattu vanhalle Joosefille. Jeesus ei ollut naimisissa ja eli opetuslastensa kanssa varsin erilaista elämää. Paavali oli poikamies, ja ties vaikka piikki hänen lihassaan olisi ollut homoseksuaalisuus.
Tämän Leskinen aikoo nostaa esiin sunnuntaina 21.10. Vantaan ensimmäisessä sateenkaarimessussa, jossa hän saarnaa. Liturgina toimii Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares.
Sateenkaarimessu on kaikille avoin, mutta erityisesti messuun kutsutaan ihmisiä, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin.
Messu antaa kasvot
— Sateenkaarimessuissa ollaan tavallista herkempiä sille, että ihmiset eivät leimaudu, vaan että messussa tunnustetaan erilaisuus, Reetta Leskinen toteaa.
Hänen mielestään sateenkaarimessun kaltaiselle erikoismessulle on paikkansa.
— Monet homot, lesbot, bi- ja transseksuaalit ovat kokeneet, että kirkko on pyrkinyt häivyttämään heidät. Sateenkaarimessu antaa kasvot ja oikeuden tulla Jumalan eteen pyytämään siunausta.
Elämä on vienyt papiksi vihittyä Leskistä Argentiinan Merimieskirkkoon, sisällissodasta toipuvaan El Salvadoriin ja Kirkkohallitukseen. Eläkkeelle hän jäi Järvenpään Diakonia-ammattikorkeakoulun opettajan virasta.
Reetta Leskisen teologiassa ihmisoikeudet on annettu jo luomisessa. Ihmisoikeudet liittyvät siis läheisesti kirkon perussanomaan.
— Uskon, että homoseksuaalisuus on ominaisuus, jota ei voi eikä saa yrittää muuttaa. He ovat Jumalan luomia ja lunastamia ihmisiä.
Raamatusta Leskinen nostaa ohjenuoraksi rakkauden kaksoiskäskyn. Sen valossa tulee lukea koko kirjaa.
— Raamatusta löytyy keskenään ristiriitaisia viestejä. Yksittäisten normien etsiminen johtaa hullutuksiin.
Leskisen mielestä olisi luontevaa, että kirkko ryhtyisi siunaamaan samaa sukupuolta olevien liittoja. Ennen kaikkea hän toivoo, että kirkko siirtyisi taistelemaan syrjintää ja eriarvoistumista vastaan ylipäätään.
Seksuaalisuus pelottaa
— Seksuaalielämän alueella ihminen käy kipeimmät taistelunsa, Reetta Leskinen pohtii.
Seksuaalisuudesta puhuminen käy lähellä omia pelkoja ja epävarmuuksia. Ehkä juuri siksi keskustelu seksuaalivähemmistöjen asemasta kirkossa on niin tulehtunut.
— Seksuaalisuus on ollut kirkon vedenjakaja. Asketismia on ihannoitu ja seksuaalisuutta on yritetty torjua monin eri tavoin, Leskinen muistuttaa.
— Aina kun seksuaalisuutta kahlitaan kovalla kädellä, se purkautuu vieläkin pahemmilla tavoilla.
Ei Leskinen täyttä anarkiaakaan kaipaa.
— Seksuaalisuudessa on kyse siitä, millä lailla ihmiset kunnioittavat toinen toistaan. Toista voi kohdella kaltoin niin hetero- kuin homosuhteessakin.
Reetta Leskisen mielestä käynnissä oleva muutos, seksuaalivähemmistöjen näkyvyyden lisääntyminen, myös pelottaa.
— Mitä monimutkaisemmaksi maailma menee, sitä yksinkertaisempia ja tiukempia rajoja osa meistä kaipaa. Joidenkin turvallisuus syntyy siitä.
Sateenkaarimessu Korson kirkossa su 21.10. klo 18.
Jaa tämä artikkeli: