Vetonaula. Mikael Agricolan kirkon Tuomasmessu houkutteli paljon kävijöitä jo vuonna 2013.
Jumalanpalveluksissa käyminen on yleistynyt
Viime vuonna messut keräsivät Helsingissä lähes puoli miljoonaa käyntiä. Tuomasmessu ja Agricolamessu ovat suosikkeja.
Helsinkiläisissä jumalanpalveluksissa käytiin viime vuonna noin 489 200 kertaa. Se on noin yhdeksäntuhatta enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2013 jumalanpalvelukset keräsivät 479 966 käyntiä.
Eri seurakuntien kävijämäärät eroavat toisistaan selvästi, mutta suhteuttaminen seurakuntien jäsenmääriin tasoittaa eroja. Tuomiokirkkoseurakunta nousee silti yli muiden. Kun seurakuntien jäsenmäärästä keskimäärin 1,8 prosenttia osallistui jumalanpalveluksiin viikoittain, tuomiokirkkoseurakunnassa osuus oli 6,5 prosenttia. Kirkkoherra Matti Poutiainen selittää menestystä keskustan vetovoimalla.
– Oman seurakuntamme jäsenistä jumalanpalveluksissa käy suunnilleen saman verran kuin muissakin seurakunnissa, mutta meidän messuissamme käy ihmisiä ympäri Helsinkiä.
Tuomiokirkkoseurakunnan lippulaivoja ovat etenkin Agricolan kirkossa järjestettävät Tuomasmessu ja Agricolamessu. Tuomasmessu vetää väkeä ympäri pääkaupunkiseutua, Agricolamessu etenkin nuoria aikuisia. Eri messuja on myös tietoisesti ajoitettu eri ajankohdille. Kaikkiaan tuomiokirkkoseurakunnan messuissa käytiin viime vuonna 95 753 kertaa.
Poutiaisen mielestä käyntiluvut kertovat, että seurakunta on onnistunut tavoittamaan ihmisiä. Vaikka osassa messuista käy paljon väkeä, Poutiainen toivoo säännöllisten messukävijöiden määrän kasvavan.
– Jumalanpalvelus ja ehtoollinen ovat pitkäaikaisia lääkkeitä, jotka pitäisi ottaa säännöllisesti, jotta ne toimisivat kunnolla.
Paavalin seurakuntaan kuului vuonna 2014 enää 49,3 prosenttia alueen asukkaista. Se on Kallion kanssa Helsingin ja koko maan ensimmäinen alle 50 prosentin vajonnut seurakunta. Jäsenten messuaktiivisuuskin on Paavalissa hieman alle keskiarvon. Kirkkoherra Jorma Parviaisen mukaan tilastoja seurataan tarkkaan.
– Prosentit ovat yksi tärkeä onnistumismittari, Parviainen toteaa.
Myös Paavalin seurakunnassa pyritään järjestämään erilaisia messuja eri ihmisille. Perheille on omia jumalanpalveluksia, ja kesäkuun alkupuolella järjestettyyn puistomessuun tuli tavanomaiseen verrattuna tuplamäärä väkeä.
Parviainen puhuu myös perinteisten kymppimessujen puolesta, koska niilläkin on oma aktiivinen kävijäkuntansa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että kirkon toimintaympäristö on muuttunut. Jos messut eivät vedä, kirkon on kehitettävä muita tapoja kohdata ihmisiä.
– Oikein toimitaan, kun vanhaa ei unohdeta, mutta samalla pyritään kehittämään uutta, Parviainen summaa.
Jaa tämä artikkeli: