— Lähimmäisen kärsimys on syvimmiltään hengellinen asia, Petri Merenlahti tulkitsee Raamatun viestiä.
Jumalaton sorto
Raamatussa on vahva viesti oikeudenmukaisuudesta, sanoo Petri Merenlahti.
Autuaita olette te köyhät, julistaa Jeesus Luukkaan evankeliumissa. Keitä olivat köyhät 2000 vuotta sitten?
Kirkon Ulkomaanavussa työskentelevä teologian tohtori Petri Merenlahti jakaa Raamatun köyhät karkeasti kolmeen luokkaan: turvaverkkojen ulkopuolelle pudonneisiin leskiin ja orpoihin, syrjintää kokeviin muukalaisiin sekä vihollisiin, joita ei edes haluta kohdella oikeudenmukaisesti.
— Sama kolmijako näkyy mielestäni nykypäivänäkin.
Merenlahti hakee nykyesimerkkejä läheltä ja kaukaa.
— Turvaverkkojen ulkopuolelle pudonneita menisin etsimään Afrikan pakolaisleireistä. Muukalaisuuden aiheuttamasta syrjinnästä ovat esimerkkinä paperittomat siirtotyöläiset Euroopassa. Ja kolmannesta ryhmästä, vihollisten joukosta, voisi nostaa esiin Guantánamon vangit. Heiltä on viety kaikki oikeudet.
Tiivistettynä köyhyys on oikeuksien puuttumista.
— Raamatusta nousee vahvasti ajatus, että syrjintä on köyhyyden syy ja seuraus.
Askeetti ja salonkikommunisti
Ihmisen Pojalla ei ole paikkaa, johon päänsä kallistaa, huokaa Matteuksen evankeliumin Jeesus.
— On selvää, että hänen ihanteenaan on kodittoman ja perheettömän vaeltavan profeetan elämäntapa, Petri Merenlahti sanoo.
Köyhä Kristus saarnasi köyhille. Sen voi Merenlahden mukaan päätellä Jeesuksen puheista.
— Toisen posken kääntämisestä puhuessaan Jeesus tietää, että hänen kuulijoitaan lyödään.
Uudessa testamentissa kuva Jeesuksesta vaihtelee. Matteuksen evankeliumin Jeesus on askeettinen kiertelijä. Luukasta on perinteisestikin kutsuttu köyhien evankelistaksi. Hän ajaa köyhän asiaa riveillä ja niiden välissä.
— Luukasta on luonnehdittu salonkikommunistiksi. Hän maalaa ihannoivan kuvan köyhistä, mutta tulee itse todennäköisesti kristittyjen varakkaasta suojelijaringistä.
Merenlahti viittaa Luukkaan toiseen teokseen, Apostolien tekoihin sekä apostoli Paavalin kirjeisiin. Niistä käy ilmi, että kiertävät saarnaajat saivat taloudellista tukea joukolta hyvin toimeen tulevia ihmisiä. Heistä monet olivat naisia.
— Kristittyjen rakentama oma turvaverkko oli merkittävä piirre liikkeen synnyssä.
Ei orjaa, ei vapaata
Petri Merenlahti hahmottelee Raamatusta erilaisia linjoja oikeudenmukaisuuteen.
— Luomiskertomuksen ydinviesti on, että me kaikki olemme Jumalan lapsia ja veljiä keskenämme.
Vanhan testamentin profeetat taas jyrisevät, ettei oikeudenmukaisuus ole pelkästään etiikkaa, vaan sitä, mitä Jumala meiltä odottaa, olennainen osa hengellistä elämää.
Profeetat eivät tyydy patistelemaan parempiosaisia almujen antamiseen. Merenlahden mielestä heidän perimmäisen kritiikkinsä kärki osoittaa yhteiskunnan sortaviin rakenteisiin.
Kolmas linja löytyy evankeliumia tulkitsevalta Paavalilta. Hänen mielestään seurakunta on vaihtoehtoyhteisö, jossa ei ole enää orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista.
— Seurakunnassa ihmisestä tulee uusi luomus suhteessa valtarakenteisiin. Siitä syntyy muutosvoima.
Jumalan silmissä skandaali
Hengellisyys voi vääristyä yhdeksi välinpitämättömyyden muodoksi, Petri Merenlahti varoittaa.
— Niin käy, jos oman autuuden tavoittelu syrjäyttää lähimmäisen parhaan.
— Silloin tekee aina mieli sanoa, että lukekaa Jaakobin kirjeestä, miten usko ilman tekoja on kuollut, hän sanoo naurahtaen.
Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen on Merenlahden mukaan ytimeltään jyrkästi raamatullista kristinuskoa.
— Raamattu ohjaa miettimään, pitäisikö sen, että olemme nimeltämme kristittyjä, tarkoittaa jotain.
Raamatun tekstien kirjo on ajallisesti ja sisällöllisesti valtava, mutta oikeudenmukaisuutta ei lakata korostamasta, vaikka kirjoitusympäristöt muuttuvat.
— Jumala on Isämme. Hän välittää siitä, mitä hänen lapsilleen tapahtuu. Koska me kaikki olemme Jumalan lapsia, yhteiskunnalliset erot ovat skandaali. Syvimmiltään se on jumalatonta.
Etsijä-illat kutsuvat keskusteluun
Petri Merenlahden alustus Raamattu, oikeudenmukaisuus ja maailman köyhät avaa Etsijä-iltojen sarjan keskiviikkona 19.9. kello 18.30 Korson kirkolla.
Syksyn aikana järjestetään yhteensä viisi iltaa, joiden puhujat ja aiheet haastavat etsimään uusia näkökulmia ajankohtaisiin kysymyksiin.
ke 19.9. klo 18.30 Petri Merenlahti: Raamattu, oikeudenmukaisuus ja maailman köyhät.
ke 3.10. klo 18.30 Jaakko Heinimäki: Miksi pitäisi olla moraalinen? Kristinusko ja etiikka.
ke 31.10. klo 18.30 Elina Vuola: Naiseksi ja mieheksi — ruumiillisuuden teologia.
ke 7.11. klo 18.30 Outi Lehtipuu: Raamatulla päähän — miksi kirkossa tapellaan yleensä ja verkossa erityisesti?
ke 21.11. klo 18.30 Tuomas Nevanlinna: Oliko Jeesus oikeistolainen, vasemmistolainen vai ei kumpikaan?
Jaa tämä artikkeli: