Juoksu vapauden puolesta
Palestiinan maratonilla myös naiset juoksivat.
Teksti Maria Palmusaari
Ensimmäiselle viralliselle Palestiinan maratonille viime sunnuntaina osallistuneella Lina Abughayadalla , 21, on unelma.
– Toivon, että gazalaiset voivat juosta ensi vuonna kanssamme.
Toisin kuin betlehemiläisellä Linalla, Gazassa elävillä naisilla ei ole vielä mahdollisuutta ottaa osaa juoksutapahtumiin. Alueella valtaa pitävä Hamas on tähän mennessä kieltänyt naisten osallistumisen. Gazalaisnaisten vapaata liikkuvuutta estää myös alueen poliittinen tilanne.
Palestiinan maratonin ydinviesti oli muistuttaa siitä, että vapaa liikkuvuus on ihmisoikeus. Tapahtuman pääjärjestäjä tanskalainen Right to movement -järjestö halusi, että maratonilla voisi olla mukana mahdollisimman moni.
Täyden maratonin lisäksi oli mahdollista osallistua puolimaratonille sekä kymmenen tai viiden kilometrin matkalle. Juoksijoiden joukossa oli kaikenikäisiä naisia, miehiä ja lapsia. Huomion kiinnitti erityisesti avojaloin juossut nuori tyttö, joka oli tullut läheisestä pakolaisleiristä osallistumaan kymmenen kilometrin matkalle.
Erinäisten rajoitusten tähden esimerkiksi Gazassa elävät palestiinalaiset eivät pääse vapaasti vierailemaan Länsirannalla. Nyt järjestettyyn Palestiinan ensimmäiseen viralliseen maratoniin yritti osallistua myös parikymmentä gazalaista miestä ja yksi nainen, mutta Israelin viranomaiset eivät myöntäneet juoksijoille tarvittavia kulkulupia.
Yksi Palestiinan maratonin keskeisimmistä tavoitteista oli tarjota naisille mahdollisuus osallistua urheilutapahtumaan ja kannustaa heitä liikkumaan itsenäisesti. Erityisen merkittävää palestiinalaisnaisten kannalta on, että kysymys ei kuitenkaan ollut yksinomaan naisten juoksutapahtumasta, vaan naiset ja miehet juoksivat yhdessä ja edustivat maataan tasavertaisesti.
Maratonin noin viidestäsadasta osallistujasta puolet oli ulkomailta saapuneita juoksijoita. Tapahtuman keskuspaikalla Jeesuksen syntymäkirkon aukiolla parveili osallistujien lisäksi runsaasti vapaaehtoisia sekä kannustamaan saapuneita paikallisia.
– Olemme innoissamme kaikista tänne tulleista ihmisistä. Ehkä alamme itsekin harjoitella ja osallistumme ensi vuonna juoksuun, ilmoittivat 18-vuotiaat lukiolaistytöt, jotka tulivat luokkansa kanssa avustamaan tapahtuman järjestelyissä.
Näiden lukiolaistyttöjen tavoin maraton innoitti monia muita paikallisia naisia.
– Palestiinan maraton on parhaita esimerkkejä urheilun yhdistävästä voimasta. Tapahtuma ei kosketa ainoastaan yksittäisiä urheilijoita, vaan kokonaisen kansan itsetuntoa, nimettömänä pysytellyt naisjuoksija totesi.
Tapahtuman ainutlaatuinen henki välittyi syntymäkirkon aukion tunnelmassa. Poikkeuksellisen kylmästä säästä ja sateesta huolimatta tapahtuma alkoi aamuvarhaisella iloisissa tunnelmissa, mikä kantoi osallistujia juoksun ajan ja sen jälkeen myöhäiseen iltaan saakka. Juostuaan ihmiset eivät lähteneet kotiin, vaan jäivät jakamaan kokemuksia ja tutustumaan toisiinsa. Illalla alkaneet juhlat jatkuivat myöhään yöhön. Monelle juokseminen ei ollut maratonin tärkeimpiä kokemuksia.
– Ensi vuonna haluan päästä kärkikolmikkoon. Tärkeintä on kuitenkin itse osallistuminen. Juoksen yhdessä meitä tukemaan tulleiden ihmisten kanssa kansani, palestiinalaisten, vapauden puolesta, syvästi vaikuttunut Lina kertoi.
Se, miten pitkälle Palestiinan ensimmäisen maratonin henki kantaa, jää nähtäväksi. Ehkä Lina saa juosta ensi vuonna yhdessä gazalaisten naisten kanssa. Ehkä tulevaisuudessa hänen kanssaan juoksee myös israelilaisia naisia.
Kirjoittaja työskentelee Suomen Lähetysseuran viestintäyksikössä.
Jaa tämä artikkeli: