Suurtapahtuma motivoi. Juoksijat starttaavat Helsinki City Runin puolimaratonille. Tänä vuonna toukokuun alun tapahtuma keräsi reilusti yli 15 000 osallistujaa, parituhatta enemmän kuin viime vuonna. Naisia oli lähes puolet. Kuva vuodelta 2009.
Juoksubuumi jyllää
Juuri kukaan ei enää hölkkää. Sen sijaan moni käy lenkillä, ja vielä useampi juoksemassa.
Tuolla lenkkiporukalla ei ainakaan ole kiire! Kukaan ei puuskuta punaisena eikä kiihdytä kärkeen. Puistolan Urheilijoiden juoksukoululaiset opettelevat juoksemaan riittävän maltillista vauhtia.
Taina Karppinen Heikinlaaksosta kertoo aloittaneensa juoksuharrastuksen elämäntaparemontin yhteydessä.
– Joitakin vuosia sitten olin reilusti ylipainoinen ja tein itselleni uudenvuodenlupauksen laihduttamisesta. Alussa kilot putosivat vauhdikkaasti. Sitten laihtuminen hidastui ja tarvitsin uusia painonhallintakeinoja.
– Kuuntelin juoksemiseen hurahtaneiden kavereitteni juttuja vähän kateellisena. Kouluaikoina inhosin Cooperin testejä, mutta ystävieni kertomukset saivat minutkin kokeilemaan, olisiko mieleni muuttunut.
Kuten Karppiselle, monelle muullekin juoksukoululaiselle harrastus tarkoittaa ennen kaikkea tietä hyvään peruskuntoon, kenties ensimmäistä kertaa aikuisiällä.
– Juokseminen on palannut kilpaurheilusta takaisin kansanharrastukseksi, kommentoi juoksukoulun ohjaaja, toiminnanjohtaja Jouni Leppäsaajo Puistolan Urheilijoista.
Viitisen vuotta jyllännyt maratonbuumi on lisännyt myös peruslenkkeilijöiden määrää. Juoksutapahtumia on aikaisempaa enemmän ja niiden osallistujamäärät kasvavat vuosi toisensa jälkeen. Tapahtumat ovat kehittyneet tunnelmaltaan yhä festivaalimaisemmiksi ja kiinnostavat uusia ihmisiä.
Juoksemisen suosiota selittää myös harrastamisen helppous: samassa ajassa, jolloin matkustaa kuntokeskukseen, olisi jo käynyt lenkillä. Juoksemaan voi lähteä mihin kellonaikaan tahansa ja melkein missä tahansa. Alkuun pääsee vähilläkin varusteilla – pelkästään lenkkareilla.
Myös urheilujärjestöissä tehdään paljon töitä suomalaisten innostamiseksi. Suomen Urheiluliitto SUL kouluttaa urheiluseuroja järjestämään neljän viikon mittaisia juoksukouluja. Tänäkin keväänä SUL:n juoksukouluja on pidetty yli 60 paikkakunnalla.
– Juoksukoulussa saa oppeja, joita noudattamalla juokseminen on helpompaa ja tuloksekkaampaa, summaa Leppäsaajo.
Noin kaksi kolmesta juoksukoululaisesta on naisia.
– Monet miehet aloittavat harrastuksen kaveriporukan yllyttäminä, vaikkapa vedon seurauksena. Mutta miehetkin hyötyisivät henkilökohtaisista neuvoista, lisää Leppäsaajo.
Taina Karppinen sai juoksukoulusta ohjausta paremman juoksuasennon löytämiseen.
– Joka kevät lähden liikkeelle liian innokkaasti ja jonkin ajan jälkeen jalkani kipeytyvät. Haluaisin kuitenkin kasvattaa harjoittelumääriäni ja pystyä jatkossa juoksemaan koko Naisten kympin, jopa puolimaratonin.
Tapaninvainiossa asuvalle Pia Klemille juoksu on 20 vuoden takainen suosikkiharrastus. Ratsastustunneilla Klemi huomasi tarvitsevansa kuntokuuria.
– Viime kesänä yhtä rapakuntoinen työkaverini haastoi minut osallistumaan loppusyksystä järjestettävään Kaarina-juoksuun. Pääsimme kuntoon netistä löytyneen, 11 viikkoa kestävän Sohvaperunan juoksukoulun avulla, kertoo Klemi.
Nyt Klemi osallistuu juoksukouluun saadakseen neuvoja, joilla voi parantaa aikaansa syyskuisessa Midnight Run -juoksussa.
Harrastus on muuttunut parissa vuosikymmenessä paljon.
– Inspiroidun uudesta tekniikasta. Ennen mittailin viivoittimella puhelinluettelon karttasivuilta lenkkien pituuksia. Nyt näen sykemittarista juoksemani matkan, ajan, kalorien kulutuksen ja sydämen sykkeen, kertoo Klemi.
T-paidat ja teryleeniverkkarit ovat onneksi jo historiaa. Enää ei tarvitse hikoilla liian kuumissa vaatteissa eikä palella sateella. Mutta juoksusta saatava ilo on entinen, ellei suurempi.
Lisätietoa:
SUL:n juoksukoulu: juoksukoulu.fi
Sohvaperunan juoksukoulu: pori.fi/vapaa-aika/
liikunnanohjaus/juoksukoulu.html
Teksti Pauliina Koponen
Kuva Heikki Saukkomaa /Lehtikuva
Jaa tämä artikkeli: